Tällä hetkellä Usko Teromaa:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ihmiset pyrkivät yhä enemmän ymmärtämään ja tutkimaan Usko Teromaa:n eri puolia ja sovelluksia, olipa kyse sitten ammatillisesta, akateemisesta tai henkilökohtaisesta alalla. Tämä aihe on asetettu keskeiseksi keskustelu- ja keskustelukohdaksi useilla eri aloilla, mikä on synnyttänyt syviä pohdiskeluja ja analyyseja sen vaikutuksista ja merkityksestä nykyelämässä. Usko Teromaa on synnyttänyt lukuisia tutkimuksia, projekteja ja kulttuurituotantoja, jotka pyrkivät ymmärtämään ja soveltamaan sen konsepteja innovatiivisella ja luovalla tavalla. Tässä artikkelissa tutkimme Usko Teromaa:n tarjoamia useita ulottuvuuksia ja näkökulmia sekä sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Usko Teromaa (4. kesäkuuta 1924 Tampere – 20. elokuuta 2009) oli suomalainen jääkiekkopuolustaja, -valmentaja ja -vaikuttaja.
Teromaa oli aloittamassa KooVeen eli silloisen TK-V:n jääkiekkotoimintaa vuonna 1945. Hän pelasi itse seurassa puolustajana ja SM-sarjassa hänen tililleen tuli kahdeksan ottelua. Myöhemmin Teromaa valmensi KooVeeta aina SM-hopealle asti.
Usko Teromaa toimi vuonna 1953 Suomen jääkiekkomaajoukkueen huoltajana ja vuonna 1959 joukkueenjohtajana.
Teromaa toimi Suomen Jääkiekkoliiton liittohallituksessa 1961–1962 ja 1965–1966. Hän oli vuonna 1979 perustamassa myös Suomen Jääkiekkomuseota yhdessä Aarne Honkavaaran, Kalervo Kummolan, Kimmo Leinosen, Harry Lindbladin ja Juhani Linkosuon kanssa.
Suomen Jääkiekkomuseo aateloi Teromaan Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 83.