Heikki Varja

Heikki Varja (27. heinäkuuta 1918 Jyväskylä – 26. heinäkuuta 1986) oli suomalainen kuvanveistäjä. Varjan tuotantoon sisältyy useita sankaripatsaita ja hautamuistomerkkejä. Veistosten ohella Varja on tunnettu mitalitaiteestaan. Varjalle myönnetty Pro Finlandia -mitali vuonna 1963 ja Uudenmaan läänin taidepalkinto vuonna 1972. Vuonna 1980 hänelle myönnettiin Suomen Mitalitaiteen killan ansiomitali. Varja sai professorin arvonimen vuonna 1983.

Varjan vanhemmat olivat salkkumestari^selvennä Olli Varja ja Martta Varja (s. Nikonen). Perhe muutti Jyväskylästä Tampereelle vuonna 1920. Varjan puoliso oli lehtori Marjatta Sylvi Susanna Sihvonen, ja parille syntyi kolme lasta. Varja kuoli vuonna 1986; hänet haudattiin Mäntsälään.

Varja opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1940–1941 ja 1944–1945 sekä Tukholman Kungliga Akademien för de Fria Konsterna -koulussa vuosina 1945–1946. Sen jälkeen hän oli lisäksi Wäinö Aaltosen assistenttina ja oppilaana vuosina 1947–1952. Hän oli työskennellyt myös Essi ja Ben Renvallin kanssa. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä Helsingissä vuonna 1943.

Varjan tuotantoon sisältyy useita sankaripatsaita ja hautamuistomerkkejä. Hänen veistämiään ovat muun muassa Lauri Viidan hautamuistomerkki Tampereella vuodelta 1966 ja Rudolf Waldénin muistomerkki Valkeakoskella vuodelta 1973. Varjan tunnetuimpia teoksia on vuonna 1961 paljastettu Saarijärven Paavon patsas, joka sijaitsee Saarijärvellä. Myös Mäntsälässä on monia hänen veistoksiaan.

Veistosten ohella Varja tunnettiin mitalitaiteestaan. Hän suunnitteli lähes 70 mitalia erityisesti 1970- ja 80-luvuilla. Hänen muotoilemiaan mitaleita ovat muun muassa Suomen kuvanveistäjäliiton vuodesta 1960 lähtien jakama Pro Sculptura -mitali (yhdessä Kauko Räsäsen kanssa) ja Lahden kaupungin vuodesta 1966 lähtien jakama Lahti-mitali.

Heikki Varjan pronssiveistos Karjalan neito (1965) varastettiin syyskuussa 2023 Mäntsälän kirkon läheltä.^[2]

• Vihdin sankaripatsas, 1951
• Joutsan sankaripatsas Siunaus, pronssi 1955
• Lieksan sankaripatsas, 1959
• Kortesjärven sankaripatsas',' 1959
• Mikkelin sankaripatsas Rauhaan, 1961
• Paavon patsas, Saarijärvi 1961^[3]
• Ehnroosin koulun muistomerkki, Mäntsälä 1961^[4]
• Johannes Linnankosken patsas, Askola 1965
• Karjalan neito, Mäntsälä 1965^[4]
• Anttolan sankaripatsas, 1969
• Tuolta se tulee, tuolta se tulee, rautatieläismuistomerkki, Seinäjoki 1979
• Tytöt rantakivellä, Mäntsälä 1979^[4]
• Uutinen, Tampere 1981
• Nälkävuosien 1866–68 uhrien muistomerkki, Mäntsälä 1984^[4]
• Levon hautausmaan sankarimuistomerkki, Lahti 1985^[5]
• Rakentajien ja raivaajien muistomerkki, Mäntsälä 1985^[4]

• 
  J. L. Runebergin muistopatsas, 1954, Ruovesi.
• 
  Siunaus, Sankari­hautojen muisto­merkki, 1956, Joutsa.
• 
  Meidän neropatit, 1958, Tampere.
• 
  Siunaus, Sankari­hautojen muisto­merkki, 1959, Lieksa.
• 
  Anttolan sankarimuistomerkki, 1959, Mikkeli.^[6]
• 
  Paavon patsas, 1961, Saarijärvi.
• 
  Rauhaan, Harjun sankarihautojen muistomerkki, 1961, Mikkeli.^[7]
• 
  Ehnroosin koulun muisto­merkki, 1961, Mäntsälä.
• 
  Saukot, 1964, Tampere.
• 
  Karjalan neito, 1965, Mäntsälä.
• 
  Johannes Linnankoski, 1965, Askola.
• 
  Viesti­muisto­merkki, 1968, Riihimäki.
• 
  Porvoon yhteislyseon reliefi, 1970, Porvoo.
• 
  Porvoon yhteislyseon reliefi, osakuva, 1970, Porvoo.
• 
  Nousee, 1972, Kuopio.
• 
  Rudolf Waldenin muistomerkki, 1973, Valkeakoski.
• 
  Tuolta se tulee, tuolta se tulee, 1979, Seinäjoki.
• 
  Tytöt ranta­kivellä, 1979, Mäntsälä.
• 
  Uutinen, 1981, Tampere.
• 
  Lehdenlukija, 1982, Tampere.
• 
  Nälkä­vuosien 1866–68 uhrien muisto­merkki, 1984, Mäntsälä.
• 
  Levon hautausmaan sankari­muisto­merkki, 1985, Lahti.
• 
  Rakentajien ja raivaajien muisto­merkki, 1985, Mäntsälä.

• Kuvataiteilijamatrikkeli
• Heikki Varja (1918-1986). Tampereen nykytaiteen museo
• Mäntsälän muistomerkit