Levon hautausmaa

Nykymaailmassa Levon hautausmaa:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Levon hautausmaa on herättänyt keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla sen alkuperästä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Levon hautausmaa:n monia puolia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään ja sen merkitystä eri yhteyksissä. Olipa Levon hautausmaa henkilö, ilmiö, historiallinen tapahtuma tai mikä tahansa muu aihe, sen tutkiminen ja ymmärtäminen ovat olennaisia, jotta voimme ymmärtää paremmin maailmaa, jossa elämme.

Levon hautausmaan kappeli. Mänty on hautausmaan vallitseva puulaji.
Kappelirakennuksen luoteispäätä. Kuvan oikeassa reunassa on kuvanveistäjä Veikko Leppäsen hauta. Taideteos on Leppäsen itsensä suunnittelema.

Levon hautausmaa on vuonna 1958 käyttöönotettu Lahden Kolavan kaupunginosassa sijaitseva hautausmaa. Hautausmaan pinta-ala on noin 43,6 hehtaaria, josta käytössä on tällä hetkellä noin 25 hehtaaria.[1] Levon hautausmaa on Lahden kaupungin alueella sijaitsevista hautausmaista suurin.[2]

Rakennukset

Levon hautausmaan kappelirakennuksen ovat suunnitelleet Niilo Pulkka ja hänen vaimonsa Aili Pulkka. Kappelirakennus on valmistunut hautausmaan käyttöönottovuonna 1958. Kappeli on peruskorjattu vuonna 2007.[2]

Levon hautausmaan alueella sijaitsee myös krematorio, joka on otettu käyttöön tammikuussa vuonna 2016. Krematoriossa on maakaasulla toimiva tuhkausuuni.[3]

Aikaisempi krematorio oli vuodelta 1969. Siinä oli kaksi tuhkausuunia, jotka toimivat polttoöljyllä, toinen alkuperäinen ja toinen vuodelta 2001.[4]

Levon hautausmaalle haudattuja henkilöitä

Mannerheim-ristin ritarien viimeinen leposija: Birger Ek, Viljo Salminen, Toivo Honkaniemi ja Pentti Iisalo.

Mannerheimin-ristin ritarit

Muita henkilöitä

Lähteet

  1. ↑ Levon hautausmaa Lahden seurakuntayhtymä. Viitattu 4.6.2016.
  2. ↑ a b Levon kappelit Lahden seurakuntayhtymä. Viitattu 4.6.2016.
  3. ↑ Levon krematorio Lahden seurakuntayhtymä. Viitattu 4.6.2016.
  4. ↑ Lahden krematorio (Internet Archivessa) Lahden seurakuntayhtymä. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 4.6.2016.
  5. ↑ Mannerheimin-ristin ritari Birger Ek Mannerheimin-ristin Ritarien Säätiö. Viitattu 15.4.2013.
  6. ↑ Mannerheimin-ristin ritari Toivo Honkaniemi Mannerheimin-ristin Ritarien Säätiö. Viitattu 15.4.2013.
  7. ↑ Tiilikainen, Tomi: Kunnialaukaukset saattavat Pentti Iisalon viimeiseen lepoon Ess.fi. 10.9.2013. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 4.6.2016.
  8. ↑ Mannerheimin-ristin ritari Pentti Iisalo Mannerheimin-ristin Ritarien Säätiö. Viitattu 15.4.2013.
  9. ↑ Mannerheimin-ristin ritari Viljo Salminen Mannerheimin-ristin Ritarien Säätiö. Viitattu 15.4.2013.
  10. ↑ Puttonen, Kalle: Kuvanveistäjän taideteos on yksi Levon erikoisuuksista Ess.fi. 19.6.2014. Viitattu 12.6.2016.
  11. ↑ Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975

Aiheesta muualla