Heimo Anttiroiko

Aihe Heimo Anttiroiko on herättänyt suurta kiinnostusta ajan mittaan. Erilaisilla reunoilla ja lähestymistavoilla Heimo Anttiroiko on vanginnut asiantuntijoiden ja fanien huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Heimo Anttiroiko:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Heimo Anttiroiko:n ja sen merkityksen nykyisessä kontekstissa. Heimo Anttiroiko on ollut sen alkuperästä sen nykyajan vaikutuksiin asti keskustelun ja pohdinnan kohteena, ja tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan sen keskeisiä kohtia.

Heimo Matias Anttiroiko (23. joulukuuta 1927 Lohtaja – 19. joulukuuta 2008 Himanka)[1][2] oli suomalainen lauluntekijä ja kuoronjohtaja. Hän toimi muun muassa Kokkolan ja Himangan Työväen Laulajien kuoronjohtajana sekä soitti itse eri työväen- ja tanssiorkestereissa 1940-luvulta lähtien.[3] Parhaiten Anttiroiko tunnetaan lukuisten työväenlaulujen säveltäjänä, sanoittajana ja kääntäjänä. Hän on säveltänyt myös Einari Vuorelan ja Eino Leinon runoja.[4]

Anttiroikon tuotanto käsittää satoja kappaleita, joista Teostossa on yli 170. Tunnetuin hänen käännöksistään on toisen maailmansodan aikaisen Puolan vastarintaliikkeen laulu Partisaanivalssi,[4] jonka on levyttänyt muun muassa KOM-teatteri. Vuonna 1978 Love Records julkaisi albumin Heimo Anttiroiko - työväenlaulun veteraani, jossa hänen kappaleitaan tulkitsevat useat eri kuorot, sekä artistit kuten Sinikka Sokka.[5] 1970-luvulla Anttiroiko oli myös ohjaajana Kulttuuritalolla toimineiden SDNL:n laulu- ja teatteriryhmien parissa.[6]

Hänen käännöskappaleensa Buchenwaldin hälytys on mukana vuonna 2006 valmistuneessa dokumenttielokuvassa Kenen joukoissa seisot, joka käsittelee 1970-luvun poliittista laululiikettä. Samana vuonna ilmestyi Anttiroikon lauluja sisältävä kirja Tiellä ja muita Heimo Anttiroikon lyyrisiä lauluja.[2]

Anttiroiko lukeutui vähemmistökommunisteihin ja oli SKDL:n hajoamisen jälkeen mukana Devan toiminnassa.[7]

Lähteet

  1. ↑ Kuolinilmoitus, Heimo Matias Anttiroiko, Keskipohjanmaa, 2008, No 356, julkaistu 30.12.2008
  2. ↑ a b Kansalliskirjasto Finna (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.3.2014.
  3. ↑ Keikalla – Keskipohjalaisia yhtyeitä ja artisteja (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.3.2014.
  4. ↑ a b VEU toimii Himangalla – Anttiroikot aatteen, sivistyksen ja isämaan asialla Vaihtoehto EU:lle 3/2006, s. 6. Viitattu 14.3.2014.
  5. ↑ Suomen äänitearkisto (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.3.2014.
  6. ↑ Joitakin tapahtumia metallin kommunistien toiminnassa vuosikymmenien varrelta (Arkistoitu – Internet Archive) Metallin kommunistit. Viitattu 14.3.2014.
  7. ↑ Kenttäväki Aaltoa päin nyrkein ja tuutulautuin. Helsingin Sanomat, 24.4.1986, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.6.2020.