Helsingin Messukeskus

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa syvemmälle Helsingin Messukeskus:een ja tutkia sen kaikkia puolia. Helsingin Messukeskus on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutus elämäämme. Seuraavilla riveillä analysoimme Helsingin Messukeskus:n alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja tästä aiheesta olemassa olevia erilaisia ​​näkökulmia. Tutkimme myös sen merkitystä nykymaailmassa ja kuinka se on vaikuttanut yhteiskuntamme eri puoliin. Liity kanssamme tälle Helsingin Messukeskus:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.

Messukeskuksen logo
Messukeskuksen eteläinen sisäänkäynti.
Messukeskus, halli 7.

Helsingin Messukeskus on messu-, kokous- ja kongressikeskus ja Suomen suurin tapahtumajärjestäjä.[1] Se sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa, Pasilan rautatieaseman ja Triplan läheisyydessä. Helsingin Messukeskus valmistui vuonna 1975 korvaten aiemmin käytössä olleen Messuhallin Töölössä.

Historia

Pääartikkeli: Suomen Messut
Presidentti Urho Kekkonen Helsingin kansainvälisen messukeskuksen avajaisissa vuonna 1975.

1975–1999

Vuonna 1919 perustettu Suomen Messut työllisti tammikuussa 1975 neljäkymmentä toimihenkilöä. Yhtiön toiminta siirrettiin tuolloin Mannerheimintien messuhalleilta Pasilaan rakennettuun Helsingin kansaiväliseen messukeskukseen. Vanhat tilat jäivät Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoiluviraston käyttöön. Uusi messukeskus otettiin käyttöön helmikuussa, jolloin siellä järjestettiin rakennuksen vihkiäiset ja Vene-75-näyttely.[2] Messukeskuksen ensimmäiset hallit nimettiin presidenttien mukaan. Korkeampi A-halli sai nimen Urho Kekkoselta ja suuri ja matala B-halli J.K. Paasikiven mukaan.[3] Hallit suunnitteli Insinööritoimisto Bertel Ekengren Ky niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella: projektiiin kuului arkkitehti-, rakenne-, lvi- ja sähkösuunnittelu sekä rakennusurakointi. Meussukeskus oli hänen ensimmäinen suurprojektinsa.[4]

Vuoden 1975 Vene-tapahtuma

Vanhasta messuhallista periytyivät Kansainväliset messut ja Habitare, ja niiden täydennykseksi alettiin järjestää muitakin erikoismessuja. Messukeskuksen avajaisvuonna aloitettiin Elkom-elektroniikkamessut[5] (Elkom 75) sekä Tekniset messut.[6] Seuraavana vuonna esiteltiin vaatetusteollisuuden Vateva[5] ja vuotta myöhemmin Matkamessut aloitettiin uudelleen.[5] Vuonna 1979 kokeiltiin puutarhamessuja, myöhemmin aloittivat kenkä- ja laukkumessut sekä kodintekniikkamessut.[5] Muita 1970-luvun messuja olivat muun muassa Kevätmessut, Lapsimessut, Helsingin Kirjamessut, MP, FinnBuild ja Lääkäripäivät.[7]

Vuonna 1983 avatun Kongressisiiven[8] on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Ekholm & Syrjänen.lähde? Kolme vuotta myöhemmin avattiin kaksi lisähallia, jotka suunnitteli suunnittelutoimisto Tapio Korpisaari Oy.lähde? 1980-luvun lopulla aloitettiin kuljetusmessut, koulutusalan Educa-messut ja Lääketiede-messut.[5]

Vuonna 1993 Messukeskuksessa vieraili vuosittain 720 000 kävijää.[9] Pääsisäänkäyntiä laajennettiin vuonna 1995 (suunnittelija Parviainen Arkkitehdit Oy), seuraavana vuonna avattiin Talvipuutarha.lähde? Vuonna 1997 Messukeskuksen yhteyteen rakennettiin hotelli.[8] Seuraavana vuonna uudistettiin Hallia 1.lähde?

2000–

Alkuvuonna 2000 Messukeskuksen A- ja E-hallien yhteyteen rakennettiin kaksikerroksiset lisäosat. Yhtiö suunnitteli myös uuden pysäköintitalon rakentamista.[8] Messukeskuksessa kävi 1,1 miljoonaa vierailijaa.[9] Seuraavana vuonna Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin 57 eri alan messua tai näyttelyä ja kokouksia siellä pidettiin 1500.[9] Messukeskukseen rakennettiin jälleen kaksi lisähallia. Seicon Oy:n suunnittelema Pysäköintilaitos valmistui vuonna 2003, uudet toimistotilat seuraavana vuonna ja uusia kokoustiloja sitä seuraavana vuonna.lähde?

Pysäköintilaitosta korotettiin vuonna 2010.lähde? Monitoimihalli 7 valmistui kesällä 2011.[10] Sen suunnitteli Davidsson & Tarkela Architects.lähde?

Kesällä 2013 Messukeskus uudisti Galleria-aulatilan ravintoloineen ja pohjoisen sisäänkäynnin. Promenadia muistuttavan Galleria-käytävän varrella oli erilaisia ravintoloita[11] ja sen kattoon ripustettiin Stefan Lindforsin teos Emys II.[12] Tilasuunnittelusta vastasi dSign Vertti Kivi & Co. Uutena tiloihin tuotiin messujen mukaan muutettava valaistus. Moottoripyörämessujen valaistus on punaista ja oranssia, kun taas Venemessujen tunnelma luodaan sinisen sävyillä.[11] Syyskuussa Helsingin Messukeskus lyhensi nimensä Messukeskukseksi.[13]

Hotellisaneeraus ja ravintolamaailman uudistus valmistui vuonna 2018lähde?, jolloin avattiin myös uudistettu Talvipuutarha nimellä Valo.[14]

Covid-19-pandemian vuoksi messutoiminnalta suljettuun Messukeskukseen avattiin helmikuussa 2021 Padel Messukeskus -niminen väliaikaiseksi tarkoitettu padelkeskus, jossa oli 13 pelikenttää.[15] Pandemia aiheutti useita rajoituksia, esimerkiksi tammikuussa 2022 sisätiloihin suunnitellut yleisötilaisuudet kiellettiin.[16]

Vuonna 2023 Messukeskukseen avattiin BÖLE Arena & Club -konserttiareena, jossa on 4000 paikkaa. BÖLE käyttää olemassa olevia hallitiloja, joita voidaan käyttää konserttien lisäksi edelleen muihinkin tapahtumiin.[17]

Toiminta

Helsingin Messukeskuksen omistaa Suomen Messut Oyj, joka vuokraa tilojaan myös muille tapahtumanjärjestäjille. Tiloihin kuuluu seitsemän hallia, 40 kokoustilaa, 21 ravintolaa sekä tapahtumahotelli[1] ja pysäköintitalo.[18] Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 272 000 neliömetriä.lähde?

Tapahtumia

Helsingin Messukeskuksessa järjestetään messuja, kokouksia, kongresseja, juhlia ja muita tapahtumia. Keskuksessa järjestetään vuosittain noin kuusikymmentä eri alojen messutapahtumaa[19] ja noin 1 500 tilaisuutta[20]. Tapahtumiin osallistuu vuosittain noin 8 000 yritystä ja noin miljoona kävijää.[19] Yleisölle järjestetään muun muassa harrastuksiin, sisustamiseen, terveyteen, muotiiin, hyvinvointiiin ja liikuntaan liittyviä tapahtumia. Niiden lisäksi järjestetään myös eri toimialoihin liittyviä ammattitapahtumia.

Messukeskuksen itse järjestämiä tapahtumia

Muita suomalaisia tapahtumia Helsingin Messukeskuksessa

Kansainvälisiä tapahtumia

Business Finlandin 2010-luvulla tekemän selvityksen mukaan kansainväliset kongressivieraat jättävät pääkaupunkiseudullekaupunkiin noin 1 500 euroa. Keskimääräiseen turistiin verrattuna määrä oli noin viisinkertainen.[21]

  • ETYK-kokous 1992[7]
  • Maailman diabeteskongressi 1997[7]
  • Maailman Voittaja 1998 -koiranäyttely
  • EU-huippukokous 1999[7]
  • Worldskills Competition Helsinki 2005
  • ASEM 6 Summit-kokous 2006[7]
  • Eurovision laulukilpailu 2007 -tapahtuman mediakeskus[7] ja UITP-joukkoliikennekongressi, 2007
  • ETYJ-kokous 2008 [7]
  • Kirjastokongressi WLIC 2012[7]
  • 10th ITS European Congress for intelligent transport systems ja FCI World Dog Show -koiranäyttely, 2014
  • Gymnaestrada-voimistelufestivaali 2015
  • Jehovan todistajien kansainvälinen konventti ja ESHRE, lisääntymislääketieteen kansainvälinen kongressi, 2016
  • Allergiakongressi EAACI, lääketieteen ammattilaisten koulutuskongressi AMEE 2017, EU:n Smart Regions Conference, maanmittauslaitoksen FIG 2017, glaukoomakongressi WGC-2017 ja Worldcon 2017, 2017[22]
  • Euroopan kansanpuolueen puoluekokous 2018[23]
  • SETAC Society of Environmental Toxicology and Chemistry, EAIE 2019 European Association for International Education ja EuroSpine The Spine Society of Europe, 2019
  • The HIMSS & Health 2.0 European Conference 2019–2020
  • Kriittisen viestinnän maailmankonferenssi CCW 2023 Critical Communications World[24]
  • Maailman kiertotalousfoorumi 2023, WCEF 2023 The World Circular Economy Forum[24]
  • Hammaslääketieteen Euroopan kongressi ESE 2023[24]
  • Iäkkäiden potilaiden hoitoon keskittyvä EuGMS 2023[24]
  • Muistijärjestöjen AEC 2023 Alzheimer Europe -kongressi[24]
  • Jehovan todistajien suurtapahtuma konventti[25]

Merkittäviä konsertteja

Talousvaikutus

Messut ovat osa tapahtuma-alaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan tapahtuma-ala tuotti vuonna 2019 vähintään 1,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta,[28] alan liikevaihto oli 2,35 miljardia euroa.[29] Messut toivat järjestämispaikkakunnille 553 miljoonan euron tulot.[30] Vuonna 2023 tapahtuma-alan liikevaihto oli yli 2,8 miljardia euroa[31] ja messujen talousvaikutus Suomessa oli 324 miljoonaa euroa.[32] Helsigin Messukeskuksen talousvaikutus oli määärästä yli puolet, sillä se toi pääkaupunkiseudulle tuloja noin 187 miljoonan euroa ja työllisti 2535 henkilötyövuoden verran.[33]

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry on tilannut Taloustutkimukselta selvityksiä messujen paikallisesta vaikutuksesta useana peräkkäisenä vuonna. Vuonna 2020 messujen järjestämispaikkakunnille tuomat tulot romahtivat koronapandemian vuoksi 80 prosenttia.[30] Laskelma ei huomioi messuilla tehtyjä kauppoja, vaan tapahtumien pääsymaksut sekä niiden yhteydessä ravintoloista, kahviloista, hotelleista, kauppaostoksista ja liikkumisesta syntyneet kulut.[30][34]

Messukeskuksessa järjestettyihin kongresseihin osallistuu vuosittain myös tuhansia ulkomaalaisia.[22][35] Keskimääräinen ulkomaalainen kongressivieras tuottaa Suomelle noin 2000 euron tulot.[35] Kesällä 2017 Messukeskuksen kansainvälisiin kongresseihin osallistui noin 20 000 kävijää, ja messujen talousvaikutus Helsingin seudulle oli 40,5 miljoonaa euroa.[22] Vuonna 2025 Messukeskus järjestää kahdeksan suurta kansainvälistä kongressia, joita ovat esimerkiksi hoitotyöhön keskittynyt ICN ja neurologian alan EAN. Kongresseihin osallistuu yhteensä noin 25 000 kansainvälistä vierasta, ja he tuovat seudulle on yli 51 miljoonan euron tulot.[35]

Vastuullisuustyö ja -tavoitteet

Aurinkopaneeleita Messukeskuksen hallin katolla.

Helsingin Messukeskuksen tavoite on olla 100-prosenttisesti hiilineutraali vuonna 2029. Tähän se pyrkii muun muassa tehokkaalla jätteiden käsittelyllä ja kierrätyksellä, vähentämällä energiankäyttöä, kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta ja hyödyntämällä hiilineutraaleja vaihtoehtoja, minkä lisäksi vastuullisuutta painotetaan hankinnoissa.[36]

Messukeskus on sitoutunut tunnollisesti Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen vuodesta 2008 lähtien. Tunnustuksena pitkäjänteisestä toiminnasta Energiavirasto ja Motiva palkitsivat Messukeskuksen vuonna 2017 energiaviisaana tapahtumatalona.[37]

Esimerkkejä kestävistä valinnoista:

  • Vuonna 2009 Messukeskus sai ympäristöjärjestelmälleen ISO 14001 -ympäristösertifikaatin ensimmäisenä suomalaisena tapahtuma-alan toimijana.[38]
  • Helen Oy ja Messukeskus avasivat syksyllä 2019 aurinkovoimalan. Messukeskuksen hallien katoille asennettiin 1 589 aurinkopaneelia.[39] Voimalan vuosituotos on noin 445 MWh.[38]
  • Messukeskus-hotelli Holiday Inn Helsinki – Expo hyödyntää jäähdytyksessään kaukokylmää.[40]
  • Messukeskuksen hallit lämmitetään maalämmöllä.[38]
  • Syksyllä 2018 Messukeskus liittyi Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanit-verkostoon.[40] Nykyisin Kestävyyskumppanit-nimeä käyttävän verkoston tavoitteena on hiilineutraali ja sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä Helsinki.[41]

Lähteet

  1. ↑ a b Helsingin Messukeskus Messukeskus. Viitattu 18.2.2025.
  2. ↑ HS 50 vuotta sitten 3.1.1975 | Watergate-tuomitut viimeiseen taistoon Helsingin Sanomat. 3.1.2025. Viitattu 18.2.2025.
  3. ↑ Vesikansa, Jyrki: Suomen Messut 80 vuotta, s. 22. Suomen Messut, 1999.
  4. ↑ Junkkari, Marko: Rakennusyrittäjä Bertel Ekengren on idänkaupan häirikkö Helsingin Sanomat. 17.9.2017. Viitattu 19.2.2025.
  5. ↑ a b c d e Heinonen, Visa ja Konttinen, Hannu: Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia, s. 220–221. Helsinki: Mainostajien liitto, 2001. ISBN 952-5262-10-3
  6. ↑ Sundgren, Eva: Suomen messut – yli sata vuotta markkinahumua historia.hel.fi. 18.9.2023. Viitattu 18.2.2025.
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l Sata vuotta tapahtumien keskipisteessä Messukeskus 100. Viitattu 18.2.2025.
  8. ↑ a b c Pyykkönen, Anna-Leena: Messukeskukseen taas uusi laajennus Helsingin Sanomat. 22.9.1999. Viitattu 7.3.2025.
  9. ↑ a b c Santajärvi, Pirkko: Julisteessa yhdistyvät Suomen Messujen ja Pentti Kivisen historiat Ilta-Sanomat. 14.12.2001. Viitattu 19.2.2025.
  10. ↑ Juhlatila, Halli 7, 14700 m² Messukeskus. Viitattu 19.2.2025.
  11. ↑ a b Keränen, Tuomas: Messukeskus muistuttaa risteilyalusta Yle Uutiset. 18.9.2013. Viitattu 19.2.2025.
  12. ↑ Stefan Lindforsilta uusi veistos Messukeskukseen | Messukeskus www.sttinfo.fi. Viitattu 27.2.2025.
  13. ↑ Helsingin Messukeskus lanseerasi uuden nimensä Helsingin Sanomat. 18.9.2013. Viitattu 19.2.2025.
  14. ↑ Alava, Erika: Juhliva Messukeskus uudisti hotellinsa Projektiuutiset. 7.5.2019. Viitattu 18.2.2025.
  15. ↑ [https://www.sttinfo.fi/tiedote/paakaupunkiseudun-uusin-padel-keidas-avautuu-messukeskukseen-pasilaan?publisherId=1811&releaseId=69900853
  16. ↑ Messukeskuksen tammikuun messut siirtyvät Konepörssi.com. 27.12.2021. Viitattu 18.2.2025.
  17. ↑ Siippainen, Aapo: Onko "uusi 4000 hengen keikkapaikka" saamansa hehkutuksen väärti – selvitimme, mistä Böle Arena & Clubissa on kyse Länsiväylä. 16.10.2023. Viitattu 19.2.2025.
  18. ↑ Messuparkki Messukeskus. Viitattu 25.2.2025.
  19. ↑ a b Yrityksenä Messukeskus. Viitattu 19.2.2025.
  20. ↑ Tapahtumajärjestäjälle Messukeskus. Viitattu 7.3.2025.
  21. ↑ Siippainen, Aapo: Messukeskuksen salaperäisestä taideteoksesta odotetaan Instagram-hittiä – "Siitä pitäisi tulla WAU-efekti" Helsingin Uutiset. 20.10.2019. Viitattu 7.3.2025.
  22. ↑ a b c Kongressimatkailu Suomeen kasvussa – talousvaikutus jopa 40,5 miljoonaa euroa Kauppalehti, alunperin Markkinointi&Mainonta. 31.7.2017. Viitattu 27.2.2025.
  23. ↑ https://helsinki2018.epp.eu/fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ a b c d e Kriittisen viestinnän osaajat kokoontuvat Uusiteknologia.fi. 23.5.2023. Viitattu 25.2.2025.
  25. ↑ Jehovan todistajien jättitapahtumassa Helsingissä jopa 20 000 ihmistä päivässä – ulkomaiset vieraat haluavat saunaan Yle Uutiset. 22.6.2024. Viitattu 25.2.2025.
  26. ↑ Mikael Huhtamäki: Live in Finland – Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955–1979. Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-8730-3
  27. ↑ Mikael Huhtamäki: Scream for me Finland! – Kansainvälistä hevikeikkahistoriaa 1980-luvun Suomessa. Bazar, 2020. ISBN 978-952-27-9658-5
  28. ↑ Etla selvitti: Korona runteli tapahtuma-alaa rajusti Yle Uutiset. 6.9.2021. Viitattu 18.2.2025.
  29. ↑ Festareilla on tänä vuonna edessään viisi haastetta, joista osaan ne eivät voi vaikuttaa lainkaan Yle Uutiset. 30.1.2024. Viitattu 27.2.2025.
  30. ↑ a b c Kukkonen, Laura: Tapahtumat | Pandemia perui lukuisia messuja ja tapahtumia, suomalaiskunnat menettivät satoja miljoonia euroja Helsingin Sanomat. 7.4.2021. Viitattu 18.2.2025.
  31. ↑ Toimialatutkimus vahvistaa, että tapahtuma-ala jatkoi vahvaa kasvua koronan jälkeen Tapahtumateollisuus. 16.12.2024. Viitattu 27.2.2025.
  32. ↑ Messujen, kongressien ja tapahtumien tulo- ja työllisyysvaikutus kasvoi viime vuodesta yli 25 % Messukeskus. 4.6.2024. Viitattu 27.2.2025.
  33. ↑ Helsingin Messukeskuksen talousvaikutus pääkaupunkiseudulle 187 miljoonaa euroa – kasvua edellisvuoteen 46 % Messukeskus. 4.6.2024. Viitattu 25.2.2025.
  34. ↑ Marja-aho, Eija: Paviljongissa järjestetyt messut ja tapahtumat toivat Jyväskylään viime vuonna 34 miljoonaa euroa Keskisuomalainen. 7.6.2023. Viitattu 18.2.2025.
  35. ↑ a b c Messukeskuksella ennätyksellinen kongressivuosi 2025 Print & Media. 5.11.2024. Viitattu 27.2.2025.
  36. ↑ Kestävyysraportti 2023 Messukeskus. Viitattu 25.2.2025.
  37. ↑ Messukeskus palkittiin energiaviisaana tapahtumatalona Messut Suomessa. 31.7.2017. Viitattu 25.2.2025.
  38. ↑ a b c Peltonen, Juha: Kohtaamisten tarve kasvaa. Evento-lehti, 2019, nro 4, s. 8–11.
  39. ↑ Mykkänen, Pekka: Suomalaiset ovat innostuneet nopeasti halventuneesta aurinkosähköstä, mutta matka merkittäväksi energiamuodoksi on vielä pitkä Helsingin Sanomat. 16.7.2019. Viitattu 25.2.2025.
  40. ↑ a b Messukeskus Helsinki: Ympäristötyömme tavoitteena on olla 110 % hiilineutraali vuonna 2029 Messukeskus. 4.6.2019. Viitattu 25.2.2025.
  41. ↑ Kestävyyskumppanit | Helsingin kaupunki www.hel.fi. 17.1.2023. Viitattu 25.2.2025.

Aiheesta muualla