Henrik Reuterdahl

Nykymaailmassa Henrik Reuterdahl:stä on tullut ongelma, joka on saamassa yhä enemmän merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja teknologiaan Henrik Reuterdahl on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua niin asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa. Olipa kyseessä historiallinen henkilö, tieteellinen löytö tai kulttuuriilmiö, Henrik Reuterdahl on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia, jotka ovat olemassa Henrik Reuterdahl:n ympärillä, ja tutkimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.

Henrik Reuterdahl (10. syyskuuta 1795 Malmö – 28. kesäkuuta 1870 Uppsala) oli ruotsalainen teologi ja kirkkohistorioitsija.^[1] Vuodesta 1856 lähtien hän toimi Ruotsin arkkipiispana aina kuolemaansa saakka. Reuterdahl korosti oppimista ja käytti lähdekriittisiä menetelmiä. Reuterdahl toimi kirkkoministerinä vuosina 1852–1855 ja oli vapaita herätysliikkeitä vastaan taistelevan lain takana. Reuterdahl toimi edustajana Ruotsin valtiopäivillä ja oli Ruotsin akatemian jäsen.^[2]

Lähteet

1. ↑ Bexell, Oloph: Henrik Reuterdahl Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 5.2.2025. (ruotsiksi)
2. ↑ Lars Thunberg: Henrik Reuterdahl Den Store Danske. 7.5.2020. Viitattu 2.5.2023. (tanskaksi)

Edeltäjä: Hans Olof Holmström

Ruotsin arkkipiispa 1856–1870

Seuraaja: Anton Niklas Sundberg

Edeltäjä: Carl Fredrik af Wingård

Ruotsin akatemia, tuoli 10 1852–1870

Seuraaja: Paulus Genberg