Tässä artikkelissa tutkimme Johannes (Suomen piispa):n kiehtovaa elämää, jonka perintö on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan. Johannes (Suomen piispa) on ollut inspiraation lähde lukemattomille ihmisille ympäri maailmaa hänen vaatimattomasta alustastaan hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla keskeisiä hetkiä, jotka määrittelivät Johannes (Suomen piispa):n elämän ja kuinka niiden vaikutus edelleen resonoi tänään. Tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Johannes (Suomen piispa):n tärkeyttä ja merkitystä nykymaailmassa. Hänen panoksestaan _var2:een ja vaikutukseensa _var3:een. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi Johannes (Suomen piispa):n todellisen olemuksen ja sen paikan historiassa.
Johannes | |
---|---|
![]() Piispa Johanneksen sinetti. |
|
Turun piispa | |
1286–1290
|
|
Edeltäjä | Catillus |
Seuraaja | Maunu I |
Uppsalan arkkipiispa | |
1290–1291
|
|
Edeltäjä | Magnus Bosson |
Seuraaja | Nils Allesson |
Henkilötiedot | |
Kuollut | 1291 Ranska |
Muut tiedot | |
Uskonto | Roomalaiskatolilainen |
|
Johannes oli varmuudella toinen Turun piispa tällä arvonimellä, jonka käytöstä ensimmäinen alkuperäislähdelähde on vuodelta 1270. Puolalaissyntyinen Johannes hoiti virkaa vuosina 1286–1290.
Sitä ennen hän oli Sigtunan dominikaanien priori. Hänet valittiin sittemmin Uppsalan arkkipiispaksi. Paavi hyväksyi valinnan 8. heinäkuuta 1290. Matkalla Roomaan 1291 hakemaan arkkipiispan arvomerkkiä, palliumia, Johannes kuoli Ranskassa.
Ruumis tuotiin Ruotsiin ja haudattiin Sigtunan dominikaanien kirkkoon. Johanneksesta on säilynyt alkuperäistä lähdemateriaalia. Kesällä ja syksyllä 1288 hän oli Ruotsissa, samoin syksyllä 1290, jolloin hänen nimensä ja sinettinsä ovat todennettavissa asiakirjoista. Myös hänen sinettinsä on säilynyt.
![]() |
Edeltäjä: Catillus |
Turun piispa 1286–1290 |
Seuraaja: Maunu I |
![]() |
Edeltäjä: Magnus Bosson |
Uppsalan arkkipiispa 1290–1291 |
Seuraaja: Nils Allesson |