Catillus on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. Sen merkitys on kiistaton, sillä se vaikuttaa moniin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Tässä artikkelissa aiomme analysoida yksityiskohtaisesti erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia, jotka ovat olemassa Catillus:ssä, sekä sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Kattavan tutkimuksen ja yksittäisten tapausten tutkimisen avulla pyrimme tarjoamaan laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Lisäksi tutkimme myös mahdollisia ratkaisuja ja ehdotuksia, joita on esitetty Catillus:een liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
Catillus | |
---|---|
![]() Piispa Catilluksen sinetti |
|
Suomen piispa | |
Edeltäjä | Ragvald I |
Seuraaja | Johannes |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | ? Länsi-Göötanmaa |
Kuollut | 1286 Koroinen |
|
Catillus (Kettil) toimi Suomen piispana vuosina 1266–1286.[1] 1400-luvun alusta peräisin olevan Palmsköldin katkelman vanhemman osan mukaan hän oli syntynyt Länsi-Götanmaalla. Hänen aikanaan perustettiin vuonna 1276 tuomiokapituli Räntämäelle.[1] Kettil myös haudattiin Räntämäelle eli Koroisten piispankirkkoon.[2]
Kettil on ensimmäinen Suomen piispa, josta on säilynyt maininta alkuperäisasiakirjassa Turun piispana. Asiakirja on päivätty Ruotsissa Husbyssä 26. kesäkuuta 1270. Kettilistä on runsaasti asiakirjamainintoja vuosilta 1270–1281, mutta ne kertovat etupäässä Kettilin osallistumisesta Ruotsin piispojen kokouksiin ja muihin valtiollisiin tilaisuuksiin Ruotsissa. Suomessa päivättyjä Kettilin kirjeitä ei ole säilynyt.[3]
![]() |
Edeltäjä: Ragvald I |
Turun piispa 1266–1286 |
Seuraaja: Johannes |