Tässä artikkelissa perehdymme Henry (yksikkö):n kiehtovaan maailmaan tavoitteena tutkia käsitteen sisältämiä eri näkökohtia, merkityksiä ja vaikutuksia. Käsittelemme Henry (yksikkö):n jokaisen puolen yksityiskohtaisesti ja kattavasti sen alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä tavoitteenamme tarjota täydellinen käsitys tästä aiheesta. Pyrimme analyysin, pohdiskelun ja konkreettisten esimerkkien avulla tarjoamaan lukijalle kattavan ja rikastuttavan näkemyksen, joka mahdollistaa syventymisen Henry (yksikkö):n tietoon ja sen merkitykseen nykymaailmassa.
Henry (tunnus H) on SI-järjestelmän induktanssin yksikkö (1 H = V·s/A).[1] Henry on myös permeanssin eli magneettisen johtavuuden yksikkö. Yksikkö henry on nimetty sähkömagnetismia tutkineen Joseph Henryn mukaan.
Jos henryn kokoisen kelan virta muuttuu ampeerin sekunnissa, sen navoissa on voltin kokoinen jännite. Napajännite E voidaan laskea induktanssista L, virrasta I ja ajasta t seuraavasti:
Ampeerin virta kääminkierrosta kohti aiheuttaa henryn kokoisessa kelassa weberin kokoisen magneettivuon (Wb = V·s). Toisinaan puhutaan myös käämivuosta (Ψ), joka on kierrosmäärä kertaa kelan magneettivuo. Induktanssi (L) voidaan tällöin ajatella myös käämivuoksi virtaa (I) kohti ja henryn kokoisessa kelassa ampeerin virta aiheuttaa weberin kokoisen käämivuon.
Muiden yksikköjen avulla henry voidaan ilmaista seuraavasti: