Nykyään Hepatiitti B -rokote on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Hepatiitti B -rokote:n vaikutus on levinnyt kaikille elämänalueille politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hepatiitti B -rokote:n eri puolia ja sen vaikutusta elämäämme. Analysoimme sen alkuperästä nykyiseen vaikutukseensa, kuinka Hepatiitti B -rokote on muokannut maailmaa, jossa elämme. Lisäksi tarkastelemme Hepatiitti B -rokote:n eri näkökulmia ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Epäilemättä Hepatiitti B -rokote on edelleen keskustelun ja kiinnostuksen aihe tänään, ja on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen vaikutukset elämäämme.
Hepatiitti B -rokote on rokote, jonka tarkoitus on suojata hepatiitti B -viruksen (HBV) aiheuttamalta taudilta. Rokote ei sisällä taudinaiheuttajaa.
B-hepattiittitartunnan seurauksena voi kehittyä krooninen aktiivinen maksatulehdus tai polyarteritis nodosa -autoimmuunisairaus ja lopulta maksakirroosi. Maailmalla B-hepatiitti on maksasyövän merkittävä riskitekijä.[1]
Rokote sisältää yhdistelmä-DNA-tekniikalla muunnetun Saccharomyces cerevisiae -hiivan tuottamaa, viruksen HBsAg-pintarakennetta sekä pienen määrän alumiinihydroksidia ja/tai alumiinifosfaattia tehosteaineena.[1]
Rokote annetaan pistoksena lihakseen, poikkeustapauksissa ihon alle. Aikuisten rokotussuoja edellyttää kolme rokotuskertaa. Myöhemmät pistokset annetaan 1 ja 6 kuukautta ensimmäisen pistoksen jälkeen. Pienille lapsille annetaan 4 pistosta 0, 1, 2 ja 12 kk välein.[2]
Jos potilas on jo altistunut hepatiitti B -virukselle, ensimmäisen rokotuskerran yhteydessä annetaan myös HB-immunoglobuliinia.[1][2]
Rokotetta ei saa antaa, jos rokotettava on aikaisemmin saanut selvän anafylaktiseen reaktion jotakin rokotteen ainesosaa kohtaan.[1]
Suomessa käytössä on GlaxoSmithKlinen valmistama Engerix-B, josta on 0,5 ml annos lapsille sekä 1ml annos aikuisille. Rokotus voidaan antaa myös Twinrix-yhdistelmärokotteena, joka sisältää myös suojan hepatiitti A:ta vastaan.[2]
Suomessa hepatiitti B -rokote tarjotaan maksuttomasti osana kansallista rokoteohjelmaa eräille riskiryhmille. Näitä ovat:
Työterveyshuollon kautta rokotteen voivat saada työssään HBV-tartunnalle altistuvat. Tällaisen työntekijän suojaaminen kuuluu työnantajan velvollisuuksiin.[1]
Matkailijoille hepatiitti B -rokote on tarpeen vain jos on tarkoitus oleskella riskialueella pidemmän aikaa esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi, jos on vaarassa joutua siellä lääketieteelliseen operaatioon tai jos toiminta sisältää erityisiä riskejä.[3]
Alueilla, joilla B-hepatiittia esiintyy, rokotussarja olisi annettava jo pian lapsen syntymän jälkeen.[1]
Rokote antaa riittävän korkean vasta-ainetason 95 %:lle rokotetuista ja suojan kesto on elinikäinen 90 %:lla rokotetuista. Immuunipuutteiset voivat tarvita myöhempiä tehosteita.[2] Syntyvä immuniteetti liittyy solusitoiseen immuniteettiin ja ne rokotetut, joilla on pian rokotuksen jälkeen ollut riittävä vasta-ainetaso, ovat suojassa, vaikka vasta-aineet eivät enää myöhemmin olisikaan mitattavalla tasolla.[1]
Rokotteen teho on selvästi heikompi yli 50-vuotiailla, tupakoitsijoilla, selvästi ylipainoisilla tai immuunipuutteisilla. Tällöin rokotteen vaikutus voidaan tutkia mittaamalla veren vasta-ainepitoisuus (S-HbsAb) 6-8 viikon kuluttua viimeisestä rokoteannoksesta. Mikäli taso on alle 10 KY/l eikä kohoa vielä kolmen uuden tehosteannoksenkaan jälkeen, henkilön tartuntariskiä on pienennettävä muilla keinoin.[2]
Haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja paikallisia. Noin joka viides rokotettu saa jonkinlaisia tuntemuksia pistoskohtaan, ja vajaalle 10 %:lle pistoskohtaan voi kehittyä kovettuma. väsymystä on 15 %:lla ja päänsärkyä 10 %:lla. Kuumeilu on harvinaista.[1]