Nykymaailmassa Herneet:stä on tullut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Herneet on saavuttanut merkityksellisen roolin nyky-yhteiskunnassa. Eri näkökulmista ja tieteenaloista Herneet:tä on tutkittu ja keskusteltu, ja se on tuottanut erilaisia mielipiteitä ja ehdotuksia sen vaikutusten ymmärtämiseksi ja käsittelemiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Herneet:n merkitystä ja tärkeyttä analysoimalla sen monia puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri alueilla.
Herneet | |
---|---|
![]() Herne (Pisum sativum) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Fabales |
Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
Alaheimo: | Faboideae |
Suku: |
Herneet Pisum L. |
Katso myös | |
Herneet eli eloherneet (Pisum) on kasvisuku hernekasvien heimossa. Se on viimeksi sisältänyt noin kaksi lajia riippuen niiden rajaamisesta. Herneet yhdistetään mahdollisesti nätkelmiin (Lathyrus).
Tunnetuin lajeista on herne (Pisum sativum), joka on kehittynyt kivikaudella Lähi-idän ja Välimeren alueella kasvaneesta villistä kantalajista. Herne on yksivuotinen itsepölytteinen ruoho, jota viljellään laajasti palkokasvina. Sillä on lukuisa määrä muunnoksia ja edelleen viljelylajikkeita.[1][2]
Sukuun kuuluneita lajeja: