Hesekielin kirja
Tämä artikkeli käsittelee Hesekielin kirja:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Hesekielin kirja on aihe, joka on herättänyt keskustelua eri alueilla ja herättänyt kiinnostusta asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Vuosien mittaan Hesekielin kirja:n merkitys on kasvanut, koska se vaikuttaa yhteiskuntaan ja ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista analysoida Hesekielin kirja yksityiskohtaisesti ja tutkia sen eri puolia, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Pyrimme myös tarjoamaan objektiivisen ja rikastuttavan näkökulman Hesekielin kirja:een edistääksemme rakentavaa vuoropuhelua ja edistääksemme tämän aiheen ymmärtämistä.
| Hesekielin kirja | |
|---|---|
| יחזקאל | |
| Tanak Nevi'im |
|
| Raamattu Vanha testamentti |
|
 Hesekielin näky. Rafael, 1518. |
|
| Synty | |
| Kirjoittaja (perint.) | Hesekiel |
| Kirjoituspaikka |
Babylon (Babylonin vankeus)[1] |
| Ajoitus | n. 590–565 eaa.[1] |
| Teksti | |
| Genre | profeetallinen kirja |
| Alkukieli | heprea |
| Lyhenne | Hes. |
| Lukuja | 48 |
| Jakeita | 1271 |
| Edeltävä: < Valit.Seuraava: Dan. > |
|
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista |
|
Hesekielin kirja (hepr. ספר יחזקאל, Sefer Yəḥezqel) on yksi Raamatun Vanhan testamentin suurista profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 26. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen yhdeksäs kirja.
Historia
Hesekiel (יְחֶזְקֵאל "Jumala vahvistaa", hepreaksi Yəḥezqel) oli yksi Israelin profeetoista. Hän oli papin poika ja toimi itsekin pappina Jerusalemin temppelissä. Hänellä oli vaimo, kunnes hänet vietiin 26-vuotiaana pois pakkosiirtolaisuuteen vuonna 597 eaa.
Hesekielin kirja kirjoitettiin israelilaisille, jotka elivät pakkosiirtolaisuudessa Babylonissa. Siihen saakka heidän tapansa oli palvoa Jumalaa Jerusalemin temppelissä. Pakkosiirtolaisuus synnytti tärkeitä teologisia kysymyksiä. Kuinka israelilaiset saattoivat palvoa Jumalaa, kun he olivat kaukana kotimaastaan? Oliko Jumala vielä heidän saatavillaan? Hesekiel käsittelee tätä ongelmaa. Hän selittää ensin, että heidän pakkosiirtolaisuutensa on rangaistus heidän uskottomuudestaan, ja tarjoaa toivoa maanpakolaisille, kunhan he palaavat takaisin Jumalan luo. Hesekielin kirja on siis viesti toivosta sitä epätoivoisesti tarvitseville.
Kirjoittaja kertoo päivästä, jolloin Juuda ja Israel palautettaisiin valtioina takaisin. Hän lainaa paljon edeltäneiltä profeetoilta ja muista kirjoista, ja etsi tapaa lohduttaa kansaa tiedolla ikuisesta liitosta Jumalan kanssa. Hän saarnasi heille uutta ymmärrystä heidän pakkosiirtolaisuutensa aikana. Hän näytti heille, että Jumala oli edelleen tapahtumien johdossa. Hesekiel käytti omaa elämäänsä ja suhdettaan Jumalaan esimerkkinä.
Kirjoittaja
Kirjan asemasta on käyty vuosisatojen aikana paljon keskusteluja. Keskustelut eivät ole koskeneet kirjan kirjoittajaa, sillä Hesekielin roolista ollaan melko yksimielisiä. Sen sijaan on keskusteltu siitä, tulisiko kirjan kuulua Raamatun kirjojen kaanoniin. Tämä ei ole johtunut siitä, että kirjan profeetallista sanomaa ja jumalallista inspiraatiota olisi epäilty, vaan siitä, että se on melko vaikeaselkoinen, ja oppimattomat saattaisivat tulkita sitä väärin. Kirjan ensimmäistä lukua ei ole yleensä luettu synagoogissa, ja kirjan lukeminen yksityisyydessä oli kielletty alle 30-vuotiailta.
Ennen vuotta 1924 kukaan ei ollut kyseenalaistanut Hesekielin kirjan kirjoittajan henkilöllisyyttä. Suurimmalle osalle tutkijoista on ollut selvää, että kirjan on kirjoittanut yksi henkilö, sillä se osoittaa yhtä ajattelutapaa ja kirjoitustyyliä. Vuonna 1924 kehitettiin kuitenkin teoria, että 1103 kirjan jakeista olisi lisätty vasta myöhempinä aikoina.
Siitä lähtien tutkijat ovat jakaantuneet asian suhteen. W. Zimmerli on ehdottanut, että kirjan alkuperäinen sanoma vaikutti myöhempään koulukuntaan, joka lisäsi siihen syvempää ymmärrystä profetioista. Muut tutkijaryhmät, kuten M. Greenbergin johtama ryhmä, pitävät kirjaa edelleen enimmäkseen Hesekielin itsensä kirjoittamana.
Ajoitus
Hesekielin kirja voidaan ajoittaa perustuen Hesekielin kuningas Jojakinin hallintokauden tapahtumiin tekemiin viittauksiin. Monien kirjan lukujen alussa on jopa sanottu suoraan, milloin se on tapahtunut. Esimerkiksi kirjan alussa sanotaan, että näky tapahtui kun "oli kolmaskymmenes vuosi, neljännen kuun viides päivä , kuningas Jojakinin pakkosiirtolaisuuden viides vuosi". Näiden avulla voidaan ajoittaa sekä Hesekielin elämä että hänen profettana toimimansa aika melko tarkasti.
Hesekielin kirja kirjoitettiin alun perin 25 vuoden aikana vuosien 593 ja 571 eaa. välillä. Kirjat vaikuttavat kirjoitetun kahdessa jaksossa tämän Hesekielin 25 vuotta kestäneen profetoimisen aikana. Ensimmäinen jakso, joka on tarkoitettu Juudan ylemmille luokille, kirjoitettiin vuosien 593 ja 586 eaa. välillä. Toinen jakso, joka on kirjoitettu vuosien 586 ja 571 eaa. välillä, käsittelee hänen ennustuksiaan kansan pelastumisesta.
Sisältö
Hesekielin kirjassa on kolme osaa:
- Israelin tuomio – Hesekiel osoittaa paheksuntansa juutalaisia veljiään kohtaan, varoittaen heitä Jerusalemin varmasta tuhosta ja vastustaen vääriä profeettoja (Hes. 1–24). Luvuissa 4 ja 5 esitetään symbolisia toimia, joilla juutalaiset voisivat vähentää kohtaamiaan rangaistuksia. Ne osoittavat Hesekielin olevan hyvin tutustunut leeviläiseen lainsäädäntöön (katso esimerkiksi 2 Moos. 22:30; 5 Moos. 14:21; 3 Moos. 5:2; 7:18,24; 17:15; 19:7; 22:8).
- Profetiat naapurikansoja vastaan: ammonilaisia (25:1–7), mooabilaisia (25:8–11), edomilaisia (25:12–14), filistealaisia (25:15–17), tyyrolaisia (26–28:19), siidonilaisia (28:20–28:26) ja egyptiläisiä (29–32) vastaan.
- Profetiat Nebukadressar II:n suorittaman Jerusalemin hävityksen jälkeen: Israelin voittokulku ja Jumalan valtakunta maan päällä (33–39); messiaaniset ajat ja Jumalan valtakunnan pystyttäminen ja menestyminen (40–48).
Hesekiel suoritti suuren osan profetioinnista omilla teoillaan. Sen sijaan että hän olisi vain saarnannut ihmisille suullisesti, Jumala antoi hänelle ohjeen elää hänen samomansa todeksi eri tavoin. Hänen tekonsa tulkittiin merkeiksi.
Kirjan viitatuimpia osia ovat ennustus kuolleista luista, jotka heräävät henkiin, sekä lopussa oleva kuvaus sopusuhtaisesta temppelistä, jossa Jumala asuu.
Seuraava taulukko luettelee Hesekielin kirjan tapahtumat ajoitettuna:
| Tapahtuma | Jae | Ajoitus |
|---|---|---|
| Näky Herran kirkkaudesta | 1:1-3 | Kesäkuu 593 eaa. |
| Hesekiel kutsutaan profeetaksi | 3:16 | Kesäkuu 593 |
| Näky temppelistä | 8:1 | Elo/syyskuu 592 |
| Keskustelu vanhimpien kanssa | 20:1 | Elokuu 591 |
| Jerusalemin toinen piiritys | 24:1 | Tammikuu 588 |
| Ennustus Tyyroa vastaan | 26:1 | Maalis/huhtikuu 587/586 |
| Ennustus Egyptiä vastaan | 29:1 | Tammikuu 587 |
| Ennustus Egyptiä vastaan | 29:17 | Huhtikuu 571 |
| Ennustus Egyptiä vastaan | 30:20 | Huhtikuu 587 |
| Ennustus Egyptiä vastaan | 31:1 | Kesäkuu 587 |
| Itkuvirsi faaraosta | 32:1 | Maaliskuu 585 |
| Itkuvirsi Egyptistä | 32:17 | Huhtikuu 586 |
| Jerusalemin kukistuminen | 33:21 | Joulu/tammikuu 586/85 |
| Näky uudesta temppelistä | 40:1 | Huhtikuu 573 |
Lähteet
- ↑ a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 12.12.2016.
Kirjallisuutta
Suomeksi
- Peltola, Olavi: ”Hesekielin kirja”, Löytöretki Vanhaan testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-174-X Teoksen verkkoversio.
Englanniksi
- Block, Daniel I.: The Book of Ezekiel, Chapters 1–24. (New international commentary on the Old Testament) Wm. B. Eerdmans Publishing, 1997. ISBN 0802825354
- Carley, Keith W.: The Book of the Prophet Ezekiel. (Cambridge Bible commentary) Cambridge University Press, 1974. ISBN 052109755X
- Clements, Ronald Ernest: Ezekiel. (Westminster Bible companion) Westminster John Knox Press, 1996. ISBN 0664252729
- Odell, Margaret S. & Strong, John T. (toim.): The Book of Ezekiel: Theological and Anthropological Perspectives. (Society of Biblical Literature, Symposium series 9, ISSN 1569-3627) Society of Biblical Literature, 2000. ISBN 0884140245
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hesekielin kirja Wikimedia Commonsissa
Teksti
- Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
- Hesekielin kirja (Arkistoitu – Internet Archive) (1992)
- Hesekielin kirja (Arkistoitu – Internet Archive) (1933)
- Hesekielin kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.
Muuta
- Hirsch, Emil G. & Cornill, Karl Heinrich: Book of Ezekiel. Jewish Encyclopedia. 1906. (englanniksi)
- Schets, Joseph: Ezekiel Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Joosuan kirja · Tuomarien kirja · Samuelin kirjat · Kuninkaiden kirjat · Jesajan kirja · Jeremian kirja · Hesekielin kirja · Kaksitoista profeettaa (Hoosean kirja · Joelin kirja · Aamoksen kirja · Obadjan kirja · Joonan kirja · Miikan kirja · Nahumin kirja · Habakukin kirja · Sefanjan kirja · Haggain kirja · Sakarjan kirja · Malakian kirja)