Sananlaskujen kirja

Nykymaailmassa Sananlaskujen kirja:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhä laajemmalle yleisölle. Sananlaskujen kirja:n merkitys piilee sen vaikutuksessa yhteiskunnan eri osa-alueisiin taloudesta kulttuuriin, politiikkaan ja ympäristöön. Sananlaskujen kirja on herättänyt keskustelua ja kiistaa, ja se on ollut jopa tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka pyrkivät ymmärtämään sitä kokonaisuudessaan. Tässä artikkelissa tutkimme Sananlaskujen kirja:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Lisäksi tarkastelemme mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja Sananlaskujen kirja:n asettamiin haasteisiin tavoitteenaan tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä maailmanlaajuisesti merkittävästä aiheesta.

Sananlaskujen kirja
מִשְלֵי
Tanak
Ketuvim
Raamattu
Vanha testamentti
Sananlaskujen alkukirjain keskiaikaisessa käsikirjoituksessa, 1200-luku.
Sananlaskujen alkukirjain keskiaikaisessa käsikirjoituksessa, 1200-luku.
Synty
Kirjoittaja (perint.) Salomo
Kirjoituspaikka Israel[1]
Ajoitus n. 971–686 eaa.[1]
Teksti
Genre runollinen kirja
Alkukieli heprea
Lyhenne Sananl.
Lukuja 31
Jakeita 915
Edeltävä:
< Ps.Seuraava:
Saarn. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Sananlaskujen kirja eli Sananlaskut (hepr. ‏מִשְלֵי‎, Mishle, ”Viisauteni”) on yksi Raamatun Vanhan testamentin viisauskirjoista. Se on Raamatun 20. ja juutalaisen Raamatun Tanakin kolmannen pääosion Ketuvimin toinen kirja. Kirja on kokoelma runollisessa muodossa esitettyjä moraalisia ja filosofisia sanontoja monista eri aiheista. Se on käytännöllistä filosofiaa ja elämänviisautta, ja kokoaa yhteen aikansa yleisiä sanontoja.

Historia

Sananlaskujen kirja kirjakäärönä.

Sananlaskujen kirja on syntynyt Israelin kuningasajalla. Kirja alkaa sanoilla "Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut",[2] ja perinteisen käsityksen mukaan kuningas Salomo on kirjan kirjoittaja. Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa sanotaan, että Salomo "sepitti kolmetuhatta viisasta lausumaa",[3] ja kirjan sananlaskujen on katsottu olleen valikoima näistä lausumista. Kriittiset tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tämän näkemyksen. Juutalainen traditio laittaa koko kirjan "Hiskian miesten" nimiin, sillä luku 25 alkaa sanoilla "nämäkin ovat Salomon sananlaskuja. Juudan kuninkaan Hiskian miehet ovat ne koonneet".[4] Kuningas Hiskia oli Juudan kuningas 300 vuotta kuningas Salomon jälkeen. Lisäksi luvussa 30 on nimetty kolmas kirjoittaja, kuningas Lemuel, jonka oletetaan olevan kuningas Salomon salanimi.

Sananlaskujen kirja on mahdollisesti ainakin osittain kehittynyt ajan myötä niin, että myöhemmät toimittajat lisäsivät sen loppuun uusia sananlaskuja.

Sisältö

Sananlaskujen kirja sisältää noin 915 sananlaskua, jotka tarkastelevat ihmisten arkea ja elämän opetuksia. Sananlaskut ovat lyhyitä sananparsia, joten niitä ei voi pitää saman kaltaisena lakina kuten kymmenen käskyä. Sananlaskujen kirja jaetaan yleensä kolmeen osaan:

  • Luvut 1–9 sisältävät esityksen viisaudesta suurimpana hyvänä.
  • Luvut 10–24 sisältävät "Salomon sananlaskujen kokoelman".
  • Luvut 25–29 sisältävät myös "Salomon sananlaskuja, jotka Juudan kuninkaan Hiskian miehet ovat koonneet".

Näiden jälkeen tulee kolme lisäystä:

  • Luku 30, "Massalaisen Agurin, Jaken pojan, sanat".
  • Luku 31:1–9, "Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat".
  • Luku 31:10–31, hyvän vaimon ylistys.

Näiden jakojen lisäksi Sananlaskujen kirjan voi jakaa myös neljään osaan: puhe viisaudesta (luvut 1–9), Salomonin sananlaskut (luvut 10–22 ja 25–29), viisauden sanat (luvut 23 ja 27–28) ja Agurin ja Lemuelin sanat (luvut 30–31).

Uudessa testamentissa on 35 suoraa lainausta tai viittausta Sananlaskujen kirjaan.

Lainauksia

  • "Sillä viisaus on koralleja arvokkaampaa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa."[5]
  • "Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa, harkinta ja tieto ovat kumppanini."[6]
  • "Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta."[7]
  • "Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, joka rakastaa, kurittaa häntä jo varhain."[8]

Lähteet

  1. ↑ a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 12.12.2016.
  2. ↑ Sananl. 1
  3. ↑ 1 Kun. 4:32
  4. ↑ Sananl. 25:1
  5. ↑ Sananl. 8:11
  6. ↑ Sananl. 8:12
  7. ↑ Sananl. 9:10
  8. ↑ Sananl. 13:24

Kirjallisuutta

Suomeksi

Englanniksi

  • Waltke, Bruce K.: The Book of Proverbs, Chapters 1–15. (The New International Commentary on the Old Testament) Wm. B. Eerdmans Publishing, 2004. ISBN 0802825451
  • Waltke, Bruce K.: The Book of Proverbs, Chapters 15–31. (The New International Commentary on the Old Testament) Wm. B. Eerdmans Publishing, 2005. ISBN 0802827764
  • Whybray, R. N.: The Book of Proverbs. (Cambridge Bible commentary 24) Cambridge University Press, 1972. ISBN 0521096790

Aiheesta muualla

Teksti

Muuta

  • Gigot, Francis: Book of Proverbs Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  • Toy, Crawford Howell: Book of Proverbs. Jewish Encyclopedia. 1906. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Book of Proverbs
Ketuvim

Psalmien kirja · Sananlaskujen kirja · Jobin kirja · Laulujen laulu · Ruutin kirja · Valitusvirret · Saarnaajan kirja · Esterin kirja · Danielin kirja · Esran kirja/Nehemian kirja · Aikakirjat (Ensimmäinen aikakirja · Toinen aikakirja)