Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut
Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan kehittyessä ja suhteemme muuttuessa Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut on ottanut tärkeän roolin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Alkuperäistään vaikutukseensa nykypäivään Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut on merkinnyt ennen ja jälkeen elämän eri osa-alueilla taloudesta politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut:n merkitystä ja vaikutuksia nykyään sekä sen vaikutuksia tulevaisuudessa.
Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut, virallisesti Pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut järjestetään ratkaistaessa maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn maailmanmestaruudet. Nykyisin kilpailut käydään kahden vuoden välein. Ensimmäiset talviolympialaisista erilliset MM-hiihdot olivat Janské Lázněssa 1925[1]. Vuosina 1924–1980 talviolympialaisten pohjoismaisten hiihtolajien kilpailuilla oli myös MM-arvo, eikä siten erillisiä MM-kilpailuja järjestetty olympiatalvina.[1] Ennen toista maailmansotaa kilpailut järjestettiin joka vuosi (1924–1939). [1] Sodan jälkeen kilpailuja järjestettiin vain parillisina vuosina 1948–1984 siten, että olympialaiset ja MM-kilpailut vuorottelivat keskenään. Täten erillisiä MM-kilpailuja oli vain joka neljäs vuosi. Kun MM-kilpailuja alettiin pitää parittomina vuosina 1985 alkaen, siirryttiin nykyiseen järjestelmään, jossa neljän vuoden arvokisajakso (olympiadi) kulkee syklissä:[1] MM-kilpailut, välivuosi, MM-kilpailut, olympialaiset.
Viestihiihto tuli ohjelmaan vuonna 1933 ja naiset pääsivät mukaan vuonna 1954. Kilpailujen lajivalikoima pysyi konservatiivisena vuoteen 1987 asti, jolloin perinteinen ja vapaa hiihtotapa jakautuivat. Sprinttihiihto tuli MM-ohjelmaan vuonna 2001.[1]
Vuosien 1925–1927 kilpailuja kutsuttiin kongressikisoiksi, ja vuosien 1928–1935 kilpailuja FIS-kisoiksi. Näille kisoille annettiin takautuvasti MM-arvo vuonna 1965.[1]
Suomessa hiihdon MM-kilpailut on järjestetty seitsemän kertaa Lahdessa: 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017.[1] Vuonna 2029 kisat järjestetään kahdeksannen kerran Lahdessa.[2] Lisäksi Suomi järjesti Rovaniemellä vuonna 1984 yhdistetyn joukkue-MM-kilpailun, sillä kyseinen kilpailu ei kuulunut vuoden 1984 olympialaisten ohjelmaan. Samana vuonna Engelberg järjesti vastaavasti mäkihypyn joukkue-MM-kilpailun.[1]
MM-kilpailut
= olympiakisojen yhteydessä
Mitalitaulukko
Päivitetty vuoden 2025 mm-kisojen jälkeen.
| Sija | Maa | 
|
|
|
|
|---|---|---|---|---|---|
| 1 |  Norja
|
184 | 141 | 132 | 457 |
| 2 |  Suomi
|
63 | 74 | 70 | 207 |
| 3 |  Ruotsi
|
58 | 53 | 58 | 169 |
| 4 |  Saksa
|
39 | 53 | 33 | 125 |
| 5 |  Neuvostoliitto
|
36 | 32 | 24 | 92 |
| 6 |  Itävalta
|
28 | 33 | 43 | 104 |
| 7 |  Venäjä
|
26 | 32 | 31 | 89 |
| 8 |  Itä-Saksa
|
12 | 15 | 11 | 38 |
| 9 |  Puola
|
12 | 7 | 13 | 32 |
| 10 |  Italia
|
11 | 24 | 24 | 59 |
| 11 |  Japani
|
11 | 14 | 20 | 45 |
| 12 |  Slovenia
|
8 | 5 | 9 | 22 |
| 13 |  Yhdysvallat
|
8 | 5 | 7 | 20 |
| 14 |  Tšekkoslovakia
|
7 | 12 | 11 | 30 |
| 15 |  Ranska
|
6 | 4 | 15 | 25 |
| 16 |  Sveitsi
|
4 | 7 | 10 | 21 |
| 17 | Länsi-Saksa
|
4 | 1 | 2 | 7 |
| 18 | Tšekki
|
3 | 6 | 6 | 15 |
| 19 |  Viro
|
3 | 5 | 2 | 10 |
| 20 |  Kazakstan
|
3 | 2 | 4 | 9 |
| 21 |  Kanada
|
3 | 1 | 3 | 7 |
| 22 |  Espanja
|
1 | 1 | 0 | 2 |
| 23 |  Jugoslavia
|
1 | 0 | 0 | 1 |
| 24 |  Slovakia
|
0 | 1 | 0 | 1 |
 Valko-Venäjä
|
0 | 1 | 0 | 1 | |
| 26 |  Ukraina
|
0 | 0 | 2 | 2 |
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Wikimedia Commonsissa
- Hiihdon MM-kilpailut, Elävä arkisto, Yleisradio