Nykymaailmassa Hiirenvirna:stä on tullut äärimmäisen tärkeä ja merkityksellinen aihe. Henkilökohtaisella, ammatillisella, poliittisella tai sosiaalisella alalla Hiirenvirna on saavuttanut suuren merkityksen ja synnyttänyt laajaa keskustelua asiantuntijoiden ja yhteiskunnan keskuudessa yleensä. Hiirenvirna:n merkitys on sen suorassa vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen vaikutukseen eri tiedon ja kulttuurin alueiden kehitykseen ja kehitykseen. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja ymmärtää perusteellisesti Hiirenvirna:n merkitys ja vaikutus nykyiseen todellisuutemme sekä ennakoida mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joita saattaa syntyä sen läsnäolon seurauksena eri alueilla.
Hiirenvirna | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Fabales |
Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
Suku: | Virnat Vicia |
Laji: | cracca |
Kaksiosainen nimi | |
Vicia cracca |
|
Katso myös | |
Hiirenvirna (Vicia cracca) eli hiirenherne on hernekasveihin kuuluva, Euroopassa ja Aasiassa yleinen monivuotinen kasvi. Se viihtyy monilla kasvupaikoilla, kuten kesannoilla, viljapelloilla ja niityillä.
Hiirenvirna voi kasvaa 20–100 sentin pituiseksi. Lehdet kasvavat kierteisesti ja ovat parilehdykkäisiä (6–12 paria). Kukan teriö on viisilehtinen ja väriltään sininen, sinivioletti tai vaaleanpunertava. Kukinto on terttu, ja se koostuu 10–30 kukasta. Hiirenvirna kukkii kesä-elokuussa. Siemenet kypsyvät 10–25 millimetriä pitkissä ruskeissa paloissa. Yhdessä palossa on 4–8 siementä, ja ne ovat lievästi myrkyllisiä. Hiirenvirna on rönsyilevä, ja sen lähellä maanpintaa kasvavien rönsyjen versojuuret voivat ulottua jopa 30 sentin syvyyteen.[2][3] Hiirenvirna kestää hyvin kuivuutta. Kuitenkin kosteusolosuhteet vaikuttavat kasvin rakenteeseen. Kuivilla kasvupaikoilla se on matalampi ja tukevampi ja kosteilla, kuten myös varjoisilla kasvupaikoilla se on pidempi ja hennompi. Merenrannoilla kasvin varsi on tiheäkarvainen.[4]
Hiirenvirnaa tavataan yleisenä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on luokitellut sen elinvoimaiseksi.[1]
Hiirenvirnaa tavataan koko Suomessa. Etelä- ja Keski-Suomessa se on hyvin yleinen mutta Lapissa harvinaisempi.[5]
Hiirenvirna kasvaa niityillä, kesannoilla, viljapelloilla, tienvarsilla, pientareilla, joutomailla ja rannoilla.[2]