Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Hiiskulan kartano:n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Hiiskulan kartano on ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Kautta historian Hiiskulan kartano:llä on ollut keskeinen rooli ihmiselämän eri osa-alueilla politiikasta populaarikulttuuriin. Lisäksi perehdymme Hiiskulan kartano:n eri näkökulmiin ja analysoimme sen vaikutuksia menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Epäilemättä Hiiskulan kartano on erittäin tärkeä aihe, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti ymmärtääksemme paremmin sen monimutkaisuutta ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Hiiskulan kartano | |
---|---|
Hiiskula gård | |
Sijainti | Vihti, Uusimaa |
Rakennustyyppi | Kartano |
Perustettu | 1836 |
Omistaja | Brummerin aatelissuku |
Kerrosluku | 2 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Hiiskulan kartano on Vihdissä, Uudellamaalla sijaitseva vuonna 1836 perustettu kartano. Kartano sijaitsee Vihtijärven kylässä Alimmaisenjärven etelärannalla. Hiiskulan kartanon perusti vapaaherra Artur Vilhelm Klinckowström. Nykyisin kartanoa hallinnoi Brummerin aatelissuku[1] keskenään muodostamansa Kiinteistöyhtymä Hiiskulan kartanon kautta.[2][3]
Kartanon päärakennus sijaitsee laajan kartanopuiston keskellä, jonka läpi virtaa pieni puro. Kartanoaluetta ympäröi suuret peltoaukeat.[4]
Vuonna 1836 Arthur Wilhelm Klinckowström osti vihtiläisen Kourlan kartanoon kuuluneet Hurran, Kaupin, Syökärin ja Kuloin rälssitilat Carl Henrik Tollin konkurssipesästä. Näin syntyi Hiiskulan kartano. Kartanon maihin liitettiin vielä lisää tiloja myöhemmin: 1860-luvulla Ali-Sepän tila, 1870-luvulla Porrin perintötalo ja 1880-luvulla Poukoin ja Sorvarin perintötilat. Kartanon peri paroni Arthur Emil Wilhelm Klinckowström vuonna 1861.[3]
Paroni Klinckowström joutui kuitenkin konkurssiin vain muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1868 ja Hiiskulan kartano päätyi konkurssihuutokauppaan, josta sen osti kollegionasessori Alexander Wilhelm Brummer vuonna 1869. Vuonna 1911 Hiiskulan kartanon lunasti itselleen A. W. Brummerin pojanpoika, insinööri Hans Brummer. Hans Brummer omisti kartanon aina kuolemaansa saakka vuoteen 1956. Tämän jälkeen kartanon peri Hans Brummerin poika Henrik Brummer. Vuodesta 1987 Hiiskulan kartanoa on hallinnut seuraava sukupolvi keskinäisen Kiinteistöyhtymä Hiiskulan Kartanon kautta.[3]