Vihdin seurakunta

Tässä artikkelissa puhumme Vihdin seurakunta:stä, aiheesta, joka on ollut kiinnostavan ja keskustelun aiheena viime vuosina. Vihdin seurakunta on ongelma, joka koskettaa kaikenikäisiä, sukupuolisia ja kulttuureja, ja sen merkitys ylittää eri alojen, kuten terveyden, talouden, politiikan ja yhteiskunnan yleensä. Kautta historian Vihdin seurakunta:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja sen tutkiminen ja ymmärtäminen ovat ratkaisevan tärkeitä maailman ymmärtämisessä, jossa elämme. Tämän artikkelin kautta tutkimme Vihdin seurakunta:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota kattava näkemys tästä tärkeästä aiheesta.

Vihdin seurakunta
Vichtis församling

tunnus

sijainti

Vihdin kirkon torni.
Vihdin kirkon torni.
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Espoon hiippakunta
Rovastikunta Lohjan rovastikunta
Pääkirkko Vihdin kirkko (Kustaankirkko)
Perustettu 1507
Jäsenmäärä 18 157[1] (elokuu 2024)
– Osuus asukkaista n. 63,2 %[2]
– Jäsenlehti Vakka
Kirkollisvero 1,45 %
Kirkkoherra Pekka Valkeapää
Verkkosivusto
Vihdin seurakuntakeskus Nummelassa.

Vihdin seurakunta on Suomen evankelisluterilaisen kirkon Espoon hiippakuntaan kuuluva seurakunta. Se käsittää Vihdin kunnan alueen Uudellamaalla.[3] Vuoden 2024 elokuussa Vihdin seurakunnalla oli 18 157 jäsentä[1], mikä vastasi noin 63,2 prosenttia kunnan väestöstä[2]. 2000-luvulla seurakunnan jäsenmäärä kasvoi vuoteen 2009 saakka, jolloin jäseniä oli 22 258, minkä jälkeen jäsenmäärä on ollut laskussa.[4]

Työntekijöistä seurakunnalla oli elokuussa 2024 yhteensä 80.[5] Seurakunnan kirkkoherrana toimii Pekka Valkeapää.[3] Valkeapää ilmoitti maaliskuussa 2025 jäävänsä eläkkeelle 1. toukokuuta 2026.[6]

Seurakunta pitää jumalanpalveluksia Vihdin kirkossa, Nummelan seurakuntakeskuksessa ja Vihtijärven kappelissa.[3] Lisäksi seurakunta omistaa Vihdin seurakuntatalon,[7] Pyhän Birgitan kirkon rauniot[8] ja kerhotilana toimivan Pappilan Vihdin kirkonkylällä. Tämän lisäksi kerhotoimintaa pidetään kerhohuoneistossa Ojakkalassa. Seurakunnalla on kolme hautausmaata, Kirkonmäen hautausmaa, Vihdin hautausmaa ja Vihtijärven hautausmaa. Vihtijärven hautausmaalla sijaitsee siunauskappeli.[9] Lisäksi seurakunta omistaa leirikeskus Riuttarannan Moksissa.[10] Vuosina 2015–2016 Riuttaranta toimi vastaanottokeskuksena.

Vihdin seurakunta järjesti valtakunnalliset lähetysjuhlat Vihdissä kesällä 2016.[11]

Historia

Seurakunnan alkuvuosisadat

Varhaisin Vihtiä koskeva asiakirjatieto on syyskuulta 1433, jolloin seurakunta mainitaan Lohjan kappeliseurakuntana. Vihdin seurakunta itsenäistyi vuonna 1507, jolloin Turun tuomiorovasti vihki Vihdin kirkkoherran virkaan herra Martin. Seurakunnan Pyhälle Birgitalle omistettu kirkko rakennettiin keskiajan noin vuosien 1500 ja 1520 välillä.[12] Vuonna 1545 kirkkoherrana mainittiin Bertel Hansson ja noin vuosina 1554–1578 kirkkoherrana toimi Laurentius Petri. Eerik XIV tuomitsi Laurentius Petrin kuolemaan vuonna 1563 vastauskonpuhdistuksen yhteydessä, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön.[13]

Laurentius Petrin jälkeen Vihdin kirkkoherraksi tuli Sigfridus Petri Orava, joka toimi tehtävässä noin vuosina 1579–1613. Häntä seurasivat tehtävässsä Gregorius Matthiæ Forsius (1615–1640) ja Jacobius Petri Botreus (1641–1660). Vuonna 1654 Pyhäjärvi eli nykyinen Karkkila perustettiin Vihdin kappeliseurakunnaksi. Vuonna 1661 Vihdin kirkkoherraksi nimitettiin Gregorius Bartholdi Agricola, joka toimi tehtävässä vuoteen 1675. Tämän aikana Vihdin kirkko koristeltiin raamattuaiheisilla kuvilla ja piispa Johannes Gezelius vanhempi piti piispantarkastuksen. Agricolaa seurasi kirkkoherrrana Johan Procopaeus (1677–1697), jonka aikana Vihdin kirkkoon rakennettiin uusi kellotapuli (1682). Ensimmäisenä Helsingin triviaalikoulun vihtiläisenä oppilaana aloitti vuonna 1692 Jaakko Heikinpoika.[13]

Vuosina 1698–1715 Vihdin kirkkoherrana toimi Jonas Thauvonius. Tämän aikana venäläisten miehityskausi koetteli Vihtiä ja Pyhän Birgitan kirkko ryöstettiin vuonna 1713. Thauvoniusta seurasivat kirkkoherroina Johan Oxenius (1715–1720) ja Henrik Malm (1720–1736). Vuonna 1726 Turun piispa Herman Witte kehotti vihtiläisiä korjauttamaan kirkon ja Lars Tammelin uudisti kehoituksen vuonna 1730.[13]

Seurakunnallisen kehityksen aika

Vuonna 1737 kirkkoherraksi tuli Jakob Malm, joka toimi tehtävässä vuoteen 1772 saakka. Malmin aikana Vihtiin perustettiin lainjyvämakasiini vuonna 1750. Samoin vanha kirkko todetttiin korjauskelvottomaksi ja päätös uuden kirkon rakentamisesta tehtiin vuonna 1760. Vihdin kirkon peruskivi laskettiin vuonna 1770 ja vihittiin käyttöön vuonna 1772. 1770-luvulla aloitettiin myös rippikoulujen pitäminen kunnassa.[13]

Vuonna 1773 kirkkoherraksi tuli Georg Lagus, joka toimi tehtävässä vuoteen 1793 saakka. Laguksen aikana piispantarkastuksessa kiinnitettiin huomiota erityisesti lasten lukutaidon opetukseen. Laguksen aikana Vihtiä kohtasi myös nälkä, kun yöhallat veivät satotoiveet. Kirkkoherran ensimäinen pappila rakennettiin vuonna 1785. Hautaaminen vanhan kirkon ympärille lopettiin vuonna 1793 ja hautaaminen siirtyi uuden kirkon ympärille seuraavina vuosikymmeninä.[13]

Vuonna 1794 kirkkoherraksi tuli Bengt Jakob Ignatius (1794–1801). Ignatius ehdotti kirkolliskokoukselle lastenkoulun perustamista ja laati yksityiskohtaiset suunnitelmat vuona 1800. Iganitusta seurasi kirkkoherrana Abraham Vilhelm Tuderus (1801–1818), jonka aikana vanha kirkko myytiin huutokaupalla. Vihdin kappalainen Adolf Bäckvall aloitti rokotukset paikkakunnalla.[13]

Seurakunta suuriruhtinaskunnassa

Vihdin kirkko paloi heinäkuussa 1818 ja jälleenrakennettu kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1822. Kirkkoherraksi tuli Anders Johan Hipping (1823–1847), jonka aikana kirkkoon hankittiin uudet urut (1834). Vuonna 1838 kiertokoulun opettajaksi tuli Jakob Ahlsmann. Vihdin kirkko paloi uudelleen vuonna 1846 ja jälleenrakennettu kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1848. Vuonna 1851 kirkkoherraksi tuli Henrik Johan Hjorth (1851–1856), jonka aikana pitäjään perustettiin luku- ja lainakirjasto (1851). Vihdin pappilan uusi päärakennus valmistui vuonna 1854. Gjorthia seurasi kirkkoherran Henrik Vilhelm Hellström (1857–1869). Hellströmin aikana Vihdin neljääntoista kylään perustettiin sunnuntaikoulu (1858).[13]

Vuonna 1861 senaatti hyväksyi Pyhäjärven irrottamisen Vihdin seurakunnasta. Uudet urut vihittiin käyttöön vuonna 1864 ja Karl August Weikkolin lähti lähetystyöhön Ambomaalle vuonna 1868, yhtenä viidestä ensimmäisestä suomalaisesta lähetystyöntekijästä. Uuden kirkkolain myötä kunnallishallinto erotettiin seurakunnan yhteydestä. Samoin konventikkeliplakaatti lakkasi olemasta voimasta. Vihdin kirkkoherrana aloitti vuonna 1872 Robert Borenius (1872–1891), jonka aikana kappalaisen virkatalo valmistui (1876). Vuonna 1893 kirkkoherraksi tuli Hugo Waldemar Wecksell (1893–1910). Vuonna 1908 perustettiin Nummelan Rukoushuone Oy ja seurakunnan ensimmäiseksi diakonissaksi valittiin Anna Sivonen (1912).[13]

Itsenäisyyden aika

Vihdin kirkkoherraksi tuli vuonna 1914 Lauri Itkonen (1915–1925). Vuoden 1918 sodan aikana kirkkoherra Itkosen poika Arvo Johannes surmattiin. Seurakunnan ensimmäinen kirkkovaltuusto valittiin vonna 1919 ja seuraavana vuonna ensimmäinen kirkkohallintokunta. Vuonna 1923 seurakunta siirrettiin vasta perustetun Tampereen hiippakunnan alaisuuteen. Säännölliset ruotsinkieliset jumalanpalvelukset lopetettiin vuonna 1926.[13]

Vuonna 1928 seurakunnan kirkkoherraksi valittiin Aukusti Oravala (1928–1950). Oravala valittiin samana vuonna virsikirjakomitean jäseneksi ja seuraavana vuonna puheenjohtajaksi. Ensimmäiset naiset valittiin vuonna 1928 kirkkovaltuustoon ja kirkkoneuvostoon. Vihdin kirkko peruskorjattiin vuosien 1928–1929 aikana. Vuonna 1930 peruskorjattu Nummelan rukoushuone puolestaan vihittiin kirkkotilaksi. Vuonna 1931 perustettiin Vihdin kirkkokuoro.[13]

Papisto

Kirkkoherrat

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Vihdin seurakunnan kirkkoherroina:[14]:

Lukkarit ja kanttorit

Lista Vihdin seurakunnan lukkareista ja kanttoreista[14]:

  • Grels 1679
  • Karl Mårtensson 1627
  • Sigfrid Eriksson 1680
  • Henrik Eriksson
  • Tomas Henriksson Halleen 1723-1756
  • Henrik Halleen 1753-1789
  • Karl Fredrik Ekman 1790-1832
  • Anders Elias Lindgren 1833-1881
  • August Edvard Peltonen 1882-1929
  • A. V. Lehmusvuori 1929-1931 (sijainen)
  • Eino Salomon Kanto 1931-1936 (sijainen), 1937-1963
  • Kaija Mononen myöh. Eerola 1963-1965
  • Ilmari Kotisalo 1965-1980
  • Erkki Koivisto 1964-1980 (Vihtijärven sivutoiminen kanttori)
  • Pekka Kuokkala 1973-1977 (Nummelan sivutoiminen kanttori)
  • Antti Hietala 1978-1981
  • Martti Kilpeläinen 1980-2008
  • Pirkko Kela 1985-2016
  • Ulla Eho-Saario 1990-
  • Pia Hemminki 1999-2000 (vs. kanttori)
  • Iina Katila 2002 (vs. kanttori)
  • Elo Jaanivald (vs. kanttori 2002-2003)

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Jäsentilasto 2024 kirkontilastot.fi. Viitattu 29.9.2024.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain Tilastokeskus. Viitattu 29.9.2024.
  3. ↑ a b c Vihdin seurakunta Vihdin seurakunta. Arkistoitu 15.8.2016.
  4. ↑ Jäsentilasto 1999-2023 kirkontilastot.fi. Viitattu 29.9.2024.
  5. ↑ Henkilöstötilasto 2024 kirkontilastot.fi. Viitattu 29.9.2024.
  6. ↑ Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä 20.3.2025 20.3.2025. Espoon hiippakunta. Viitattu 22.3.2025.
  7. ↑ Vihdin seurakuntatalo Vihdin seurakunta. Arkistoitu 15.8.2016.
  8. ↑ Pyhän Birgitan kirkko Vihdin seurakunta. Arkistoitu 15.8.2016.
  9. ↑ Hautausmaat Vihdin seurakunta. Arkistoitu 15.8.2016.
  10. ↑ Riuttarannan leirikeskus Vihdin seurakunta. Arkistoitu 6.2.2011.
  11. ↑ Olet tässä – Lähetysjuhlat 2016 Vihdin seurakunta. Arkistoitu 15.8.2016.
  12. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 488–489. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
  13. ↑ a b c d e f g h i j Keskeneräinen tehtävä: Vihdin seurakunnan 500-vuotijuhlajulkaisu, s. 202-211. Vihdin seurakunta, 2006. ISBN 952-92-0854-5
  14. ↑ a b Keskeneräinen tehtävä, s. 202–214. Vihdin seurakunta, 2006. ISBN 952-92-0854-5