Espoon tuomiokirkko

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Espoon tuomiokirkko:n aihetta, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Espoon tuomiokirkko on konsepti, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla ja synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​näkökulmia. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti kaikki Espoon tuomiokirkko:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen todellinen laajuus ja vaikutus. Tässä artikkelissa käsittelemme erilaisia ​​lähestymistapoja, tutkimuksia ja näkökulmia, joiden avulla lukija voi saada kattavan kuvan Espoon tuomiokirkko:stä. Lisäksi tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä sekä sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tilanteissa. Esittämällä dataa, analyyseja ja pohdintoja pyrimme tarjoamaan täydellisen ja päivitetyn näkökulman Espoon tuomiokirkko:een, jotta voimme osallistua keskusteluun ja lisätä tietämystä tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Espoon tuomiokirkko
Esbo domkyrka
Espoon tuomiokirkon länsipääty.
Espoon tuomiokirkon länsipääty.
Sijainti Kirkkopuisto 5, Espoon keskus, Espoo
Koordinaatit 60°12′34″N, 024°39′08″E
Seurakunta Espoon tuomiokirkkoseurakunta
Rakentamisvuosi 1485–1490[1]
Materiaali kivi
Istumapaikkoja 550
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Espoon tuomiokirkko (ruots. Esbo domkyrka) on Suomen evankelisluterilaisen kirkon Espoon hiippakunnan tuomiokirkko ja kahden seurakunnan eli Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingenin kotikirkko.[2] Kirkko sijaitsee Espoon keskuksen Pappilanmäen Kirkonmäellä Espoonjoen rannalla. Keskiaikaista harmaakivikirkkoa pidetään yleisesti Espoon tärkeimpänä historiallisena rakennuksena, ja eräs kunnan julkaisu määrittää sen olevan ”rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti Espoon tärkein yksittäinen kohde”.[3] Kirkko on pyhitetty apostoli Matteukselle.[4]

Tuomiokirkkona rakennus on Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorin, sillä tuomiokirkko siitä tuli kirkolliskokouksen päätöksellä 1. tammikuuta 2004 lähtien.[2] Samalla Espoon vanhan kirkon kirkkoherrasta tuli Espoon tuomiorovasti ja Kanta-Espoon seurakunnasta Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Espoon tuomiokirkko on yli 500 vuotta vanha.

Historiaa

Kolmilaivainen hallikirkko

Espoon tuomiokirkko on mahdollisesti Vantaan Pyhän Laurin kirkon jälkeen pääkaupunkiseudun vanhin säilynyt rakennus.[3] Markus Hiekkasen mukaan Espoon kirkon tyylipiirteet sekä puulustoanalyysi alkuperäisistä jalashirsistä ja rakennustelineistä osoittavat yksiselitteisesti, että kirkko rakennettiin vuosien 1485 ja 1490 välissä.[1]lähde tarkemmin? Alun perin kirkko rakennettiin kolmilaivaiseksi[5] suorakaiteen muotoiseksi hallikirkoksi,[6] jossa oli pieni asehuone ja sakasti.[2] Ikkunoita oli vähemmän kuin nykyään, ja ne olivat pienempiä.[6] Seinät ja kattoholvit oli peitetty niin sanotuin munkkimaalauksin – kaikki eivät suinkaan osanneet lukea.[6]

Kirkkoon rakennettiin saarnastuoli ja penkit uskonpuhdistuksen jälkeen 1500-luvun alussa.[3] Uusi saarnatuoli on 1690-luvulta.[2] Katto- ja seinämaalaukset peitettiin 1791[2]ja ikkunoita suurennettiin, jotta kirkosta tulisi valoisampi.[6] Kirkossa on ollut urut 1700-luvun lopusta alkaen.[3]

Kirkon alkuperäisen runkohuoneen muoto näkyy nykyään itä- ja länsisakaroissa.[2]

  • Saarnastuoli on 1690-luvulta.
    Saarnastuoli on 1690-luvulta.
  • Tuomiokirkon alttarin vanha sijainti itäpäädyssä.
    Tuomiokirkon alttarin vanha sijainti itäpäädyssä.
  • Alttari siirrettiin 1982 ensimmäisten pylväiden väliin.
    Alttari siirrettiin 1982 ensimmäisten pylväiden väliin.
  • Urut
    Urut

Ristikirkoksi

Espoon väkiluku oli 1700-luvun lopussa noin 1900 henkilöä ja kirkko alkoi käydä ahtaaksi, vaikka tilaa oli saatukin lisää puisista lehtereistä.[6] Kirkko laajennettiin arkkitehti Pehr Granstedtin suunnitelmien pohjalta poikkilaivaiseksi ristikirkoksi 1821–1823.[7] Asehuone oli purettu jo 1810-luvulla.[2] Poikkilaivan rakentamiseksi kirkon sivuseinistä purettiin keskiosat, kaksi tiilipilaria ja näihin tukeutuneet kuusi kattoholvia.[6] Poikkilaivan ulkoseinät on muurattu alkuperäisten kiviseinien tapaan, mutta niiden yksityiskohdat viittaavat modernimpaan empiretyyliin, kuten myös uudet holvit, jotka tehtiin tiilestä muurattuina tynnyriholveina.[6]

Keskiaikaisia kivikirkkoja herättiin arvostamaan 1900-luvun alussa kansallisromantiikan suosion myötä.[6] Poikkilaiva hallitsi kirkon sisätilaa.[6] Palauttaakseen sisätilaa tasapainoisemmaksi professori Armas Lindgrenin suunnittelemissa korjaustöissä 1930-luvulla ristikeskukseen tehtiin tähtiholvi, joka kohosi tynnyriholvia korkeammalle.[6] Aluksi oli tarkoitus muurata holvi tiilestä, mutta päädyttiin kuitenkin betoniseen kuoriholviin, jossa on ruoteet tiiliholvin tapaan.[6] 1700-luvun lopulla peitetyt kalkkikivimaalaukset itä- ja länsisakaroiden seinissä ja tähtiholveissa paljastettiin.[2] Paljastuneet maalaukset kuvaavat maailman historiaa luomisesta lunastukseen ja myös arkielämän asioita, kuten hevoskauppaa ja lehmänlypsyä.[6]

Alttaripöydän siirto

Jouluna kirkossa ovat Itämaan tietäjät entisellä alttaripöydän paikalla.

Kirkon viimeisin korjaus valmistui 1982 professori Ola Hanssonin suunnitelman mukaan. Näkyvin uudistus oli alttaripöydän siirtäminen itäpäädystä etupilarien väliin.[2] Kirkossa on nykyään istumapaikkoja noin 550 hengelle.[6] Alttarin yläpuolelle kuoriholviin sijoitettiin entiselle paikalleen 1400-luvulta peräisin oleva[3] puinen krusifiksi. Krusifiksi oli ollut muualla 150 vuotta, viimeisimpänä sijoituspaikkana oli ollut Kansallismuseo.[8] Alttaritauluna kirkossa on ikkuna, jossa oleva Gunnar Forsströmin 1942 tekemä lasimaalaus kuvaa Vuorisaarnaa[9].

1980-luvun korjausten yhteydessä kirkossa tehtiin arkeologisia kaivauksia ja lattian alle haudattujen espoolaisten jäänteet haudattiin kirkkomaahan.[2]

Urut

Kirkon nykyiset urut ovat valmistuneet vuonna 2012. Ne ovat Veikko Virtasen urkurakentamon valmistamat, äänikertoja on 42, ja ne edustavat Friedrich Ladegast -henkistä saksalais-romanttista traditiota.[10] Kirkossa pidetään paljon konsertteja.

Julkisivun on suunnitellut urkufasaadien suunnitteluun erikoistunut ruotsalainen arkkitehti Ulf Oldæus.[10][11]

Kirkon edelliset urut olivat puusepänliike J.N. Virtasen rakentamat, 38-äänikertaiset ja peräisin vuodelta 1967; urkuja oli laajennettu vuonna 1989.[12] Seurakunta piti urkujen korjausta liian kalliina saatuun hyötyyn nähden ja päätti hankkia uudet urut.[10] Vanhat urut myytiin ja ne ovat nykyään Oulun Rauhanyhdistyksen toimitalossa.[12]

Ympäristö

Espoon kirkon hautausmaan sankarihaudat kesällä 2014.
Espoon tuomiokirkon kellotapuli.

Espoon tuomiokirkko ja sitä ympäröivä Kirkonmäki sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[7] Kirkko on rakennettu liikenteellisesti oivalle paikalle: lähellä olivat sekä Kirkkojärven ja Espoonjoen vesireitit että tärkeä maakulkuväylä, Suuri Rantatie.[6] Sijainti oli vuonna 1458 itsenäistyneessä kirkkopitäjässä keskeinen.[6]

Kellotapuli

Nykyinen erillinen kellotapuli valmistui vuonna 1767.[3] Sen alaosa on kiveä ja yläosa puuta.[2] Tapulin kellot on valettu Tukholmassa, suurin vuonna 1765 ja kaksi pienintä vuonna 1736.[3]

Kirkon hautausmaa

Espoon tuomiokirkon ympärillä oleva hautausmaa on noin yhdentoista hehtaarin laajuinen ja sitä on laajennettu viidesti. Kirkkomaalla on toiminut vuodesta 1976 toimituskappeli.[13] Historiallinen hautausmaa on kirkon välittömässä läheisyydessä ja kellotapulin puoleisen oven vieressä on Karjalaan jääneiden vainajain muistomerkki. Hautausmaalla on oma osasto sotaveteraaneille ja sankarihaudoille.

Seurakuntatalo

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo on arkkitehtitoimisto G. & E. Adlercreutzin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1995. Seurakuntatalon tornin paikalla oli aiemmin palokunnantalon torni, ja rakennuksen paikalla oli vuoden 1941 maaottelumarssin lähtöpaikka.[14]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. (3. uudistettu painos) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-600-6
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Tuomiokirkon historia Espoon seurakunnat. Viitattu 27.12.2015.
  3. ↑ a b c d e f g Saloranta, 2005, kohde 17
  4. ↑ Espoon tuomiokirkko esse.fi. Viitattu 27.11.2022.
  5. ↑ Espoon kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 10.12.2010. Museovirasto. Viitattu 12.12.2015.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Tervetuloa Espoon tuomiokirkkoon. Kirkon esite, 2015. Espoon tuomiokirkkoseurakunta.
  7. ↑ a b Espoon kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 27.12.2015.
  8. ↑ Espoon tuomiokirkko Kanta-Espoon seurakunta. Arkistoitu 9.10.2007. Viitattu 27.12.2015. (Archive.org)
  9. ↑ Lasimaalauskirkot Tiekirkot. Arkistoitu 20.2.2018. Viitattu 19.2.2018.
  10. ↑ a b c Espoon tuomiokirkon urut Espoon seurakunnat. Viitattu 27.12.2015.
  11. ↑ Ulf Oldæus arkitekt SAR,viitattu 8.3.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ a b Kälkäjä, Anna: Pillit pussiin ja urut uuteen kotiin; Espoon tuomiokirkon urkujen siirtäminen Oulun Rauhanyhdistyksen toimitaloon (PDF) (sivut 3 ja 7) Opinnäytetyö, Musiikin koulutusohjelma, Oulun seudun ammattikorkeakoulu. 2012. Anna Kälkäjä. Viitattu 27.12.2015.
  13. ↑ Saloranta, 2005, kohde 18
  14. ↑ Saloranta, 2005, kohde 21

Kirjallisuutta

  • Pohjakallio, Kari: Espoon seurakuntien rakennusperintöä. Espoo: Espoon perinneyhdistys Aurora, 2012. ISBN 978-951-98984-7-6

Aiheesta muualla

Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia
TuomiokirkkojaEspoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere
KatedraalejaUspenskin katedraali • Pyhän Nikolaoksen katedraali • Pyhän Kolminaisuuden katedraali • Pyhän Henrikin katedraali
Paikkamäärältään suuriaKerimäki • Lapväärtti • Johanneksenkirkko • Nurmes • Keski-Porin kirkko • Heinävesi
Vanhoja puukirkkojaUlrika Eleonoran kirkko • Muhos • Petäjäveden vanha kirkko • Sammatti • Sodankylän vanha kirkko • Uudenkaupungin vanha kirkko • Vöyrin puukirkko
Vanhoja kivikirkkojaEckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Tyrvään Pyhän Olavin kirkko • Ulvila
ModernistisiaKannonkoski • Lakeuden Risti • Nakkila • Rajamäki • Temppeliaukion kirkko • Varkauden pääkirkko
Luovutettujen alueiden kirkkojaSortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko • Kristuksen kirkastumisen katedraali • Viipurin tuomiokirkko • Viipurin vanha tuomiokirkko • Terijoen ortodoksinen kirkko