Veikko Virtanen

Nykyään Veikko Virtanen on yksi yhteiskunnan oleellisimmista ja tärkeimmistä aiheista. Sen vaikutusvalta kattaa eri alueita politiikasta populaarikulttuuriin. Veikko Virtanen on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena läpi historian, ja se on herättänyt sekä intohimoa että kiistaa. Tässä artikkelissa tutkimme Veikko Virtanen:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen merkityksellisyyteen kansainvälisellä areenalla. Analysoimme, kuinka Veikko Virtanen on muokannut tapaamme ajatella ja toimia, sekä sen roolia tämän päivän maailman muovaamisessa. Tämän tutkimuksen avulla yritämme valaista aihetta, joka on edelleen ajankohtainen nyky-yhteiskunnassa.

Tämä artikkeli käsittelee urkujenrakentajaa. Pesäpalloilija Veikko Virtasesta on eri artikkeli.
Veikko Virtanen
Henkilötiedot
Syntynyt14. kesäkuuta 1928
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti Urkujen rakentaja
Muut tiedot
KoulutusSibelius-Akatemian kirkkomusiikkiopisto
Temppeliaukion kirkon urut (1975, 43 äk)

Veikko Virtanen (s. 14. kesäkuuta 1928 Helsinki)[1][2] on suomalainen urkujen rakentaja. Hänellä on kanttori-urkurin koulutus ja hän aloitti rakentamalla pieniä mekaanisia urkuja vuonna 1951 isänsä puusepänverstaalla nykyisessä Joupinlaaksossa.

Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy on johtava kirkkourkujen valmistaja Suomessa.[3] Tehdas on rakentanut käsityönä yli 150 urut. Urkurakentamon historiasta on saatavana kirja Veikko Virtanen ja puoli vuosisataa suomalaista urkujenrakennusta. Nykyisin hän on eläkeläinen ja hänen poikansa jatkavat urkujen rakentamista.[1]

Merkittäviä Veikko Virtasen rakentamia urkuja ovat muun muassa Turun tuomiokirkon urut (1979–1980, Suomen toiseksi suurimmat, 81 äk), Lahden kansainvälisen urkuviikon konserteissa paljon käytetyt Lahden Ristinkirkon urut (1978, 52 äk) sekä Temppeliaukion kirkon urut (1975, 43 äk).

Hän on myös kunnostanut vanhoja urkuja, kuten Myrskylän kirkon 19-äänikertaiset alun perin vuodelta 1776 olevat urut.

Lähteet

  1. ↑ a b HS Espoo | Veikko Virtanen jätti 1970-luvulla puolihuolimattoman tarjouksen valtavasta urakasta Turun tuomiokirkossa – Sitten hän kauhukseen voitti sen ja alkoi katastrofia lähennellyt työmaa Helsingin Sanomat. 30.12.2020. Viitattu 7.1.2021.
  2. ↑ Ihmiset|syntymäpäivät (Veikko Virtanen urkujen rakentaja Espoo 80 v 14.6.) Helsingin Sanomat. 14.6.2008. Viitattu 22.1.2021.
  3. ↑ Kotikaupunkipolut: Tuomarila-Suna Web Archive 2016: Espoon kaupunki. Arkistoitu 27.4.2016. Viitattu 15.1.2021.

Aiheesta muualla