Tässä artikkelissa tutkimme Jouppi (Espoo):n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Jouppi (Espoo) on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa sen merkityksestä ja vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Syvän ja tarkan analyysin avulla syvennymme Jouppi (Espoo):n tarjoamiin eri ulottuvuuksiin sen historiasta ja kehityksestä tulevaisuuden ennusteisiin. Poikkitieteellisesti tarkastelemme, kuinka Jouppi (Espoo) on muuttanut ja muokannut tapaamme havaita ja kokea ympärillämme olevaa maailmaa.
Jouppi on Espoon keskuksen kaupunginosan osa-alue Tuomarilan länsipuolella ja Sunan pohjoispuolella.[1] Jouppi jakautuu kahteen alueeseen, joista luoteisosan nimi on Joupinmäki ja kaakkoisosan Joupinlaakso.[1] Näistä Joupinmäki on enimmäkseen kerrostaloaluetta ja Joupinlaakso pientaloaluetta.[2]
Jouppi on saanut nimensä Jofsin tilasta, jolle kuuluvaa peltoa alue aiemmin oli.[3] Jofsin tila sai nimensä 1500-luvun isännän Jakob Mårtenssonin mukaan, jonka etunimestä käytettiin puhuttelumuotoa Jop. Jofsin talo oli olemassa vielä ainakin 1900-luvun alkupuolella rantarataa rakennettaessa, muttei ole säilynyt nykypäivään.[4] Vuonna 1938 alue katsottiin osaksi Tuomarilan kylää.[5] Jouppi-nimi on otettu alueen kaavanimistössä käyttöön 1970, ja Jofsia kutsuttiin tätä ennen suomeksi myös nimellä Joussi. Omaksi alueekseen Jouppia on alettu Espoon opaskartassa merkitä vuodesta 1984 lähtien.[1]
Urkurakentaja Veikko Virtanen aloitti urkujen rakentamisen vuonna 1951 isänsä Jalmari Virtasen puusepänverstaalla, jonka tämä oli perustanut nykyisessä Joupinlaaksossa sijainneelle kesämökilleen vuonna 1937.[3]
Jouppiin kulkevat esimerkiksi bussilinjat 134, 224 ja 235.[6] Tuomarilan rautatieasema sijaitsee vajaan kilometrin päässä.