Tänään haluamme puhua Hiitolanjoen vesistö:sta. _Var1 on viime aikoina korostunut aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiinnostusta yhteiskunnan eri sektoreilla. Ilmestymisestään lähtien Hiitolanjoen vesistö on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja jopa suuren yleisön huomion sen vaikutuksen ja merkityksen ansiosta. Tässä artikkelissa perehdymme Hiitolanjoen vesistö:n tärkeimpiin näkökohtiin, tutkimme sen historiaa, sen nykyistä merkitystä ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä asiaan, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja päivitetty näkemys tästä jännittävästä aiheesta.
Hiitolanjoen vesistö (Suomen päävesistö: 03) |
|
---|---|
Valtiot | Venäjä, Suomi |
Maakunnat | Karjalan tasavalta, Etelä-Karjala |
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
Merialue | Itämeren valuma-alue |
Päävesistöalue | Hiitolanjoen vesistö (03) |
Vesistöjako |
Hiitolanjoen alue (03.01), Simpelejärven alaosan alue (03.02), Simpelejärven yläosan alue (03.03), Tyrjänjärven−Pieni Rautjärven v−a (03.04), Tyrjänjärven-Pieni Rautjärven v-a (ven.) (03.04 R), Torsanjärven valuma-alue (03.05), Suuri Rautjärven valuma-alue (03.06), Sammallammen valuma-alue (03.07), Sammallammen valuma-alue (ven.) (03.07 R) |
Laskujoki | Hiitolanjoki |
Laskupaikka | Sortavala, Lehmälahti, Laatokka |
Koordinaatit | |
Mittaustietoja | |
Valuma-alue | 1 415,15 km² [1] |
Järvisyys | 12,46 % [1] |
Alueen pituus | 60 km [2] |
Alueen leveys | 60 km [2] |
Pääuoma | noin 120 km [a] |
Keskivirtaama | 11,3 m³/s [3] |
|
Hiitolanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 03) on Suomessa Suomen päävesistöalue, joka laskee Hiitolanjokea myöten Laatokkaan. Vesistöalueen pinta-ala on 1 415,15 neliökilometriä, josta 1 029,28 neliökilometriä kuuluu Suomelle ja 385,87 neliökilometriä Karjalan tasavallassa Venäjälle. Valuma-alueeksi ilmoitetaan myös 1 340 km² [4]. Alueen järvisyys on 12,46 %. Eräässä tutkimuksessa on järvisyydeksi ilmoitettu 13,5 % [4]. Joen keskivirtaama on joensuussa 14,7 ³/s.[4][1]
Hiitolanjoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Hiitolanjoen valuma-alueeseen, jonka pääuoman alaosan Hiitolanjoki muodostaa. Hiitolanoki laskee Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen. Hiitolanjoen valuma-alue jää alajuoksullansa lounaassa Vuoksen vesistön ja idässä Laatokkaan laskevien Savijoen eli Titon kanavan ja Kirikko-ojan valuma-alueiden väliin. Hiitolanjoen valuma-alue pohjoisreuna seuraa Toista Salpausselkää. Salpausselän lounaispuolella sijaitsee Vuoksen vesistöalueen eteläosa, luoteispuolella Saimaan Puruveden ja Pihlajaveden alueet ja itäpuolellai Pielisjoki–Pyhäselkä–Orivesi-alue. Venäjän puolella valuma-alueen pohjoisosat rajautuvat idässä vielä Soskuanjoen ja Iijoen valuma-alueisiin. Vesistöalueen koko laajuus on 1 340 neliökilometriä [4] tai 1 370 kilometriä [5], ja Suomen puolella se jaetaan seitsemään pienempään valuma-alueeseen tai vesistöalueeseen.[6]
Valuma-alue alkaa lounaassa Pohja-Lankilasta ja päättyy koillisessa Tarnalaan, jolloin se on yli 50 kilometriä leveä. Valuma-alue on Suomen puolella rajan suuntaisesti yhtä leveä, mutta heti Venäjän puolella sen leveys kapenee nopeasti alle puoleen ja pian se on enää 5–10 kilometriä leveä. Alajuoksulla valuma-alue seuraa Hiitolanjokea vaim muutaman kilometrin levyisenä. Suomen puolella valuma-alue ulottuu koko matkaltaan noin 20 kilometriä rajalta.[6][7]
Vesistöalueen toisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [6][1]:
Valuma-alueen pääuoma on alajuoksulla lyhyen matkaa Asilanjoki (Асиланйоки tai Аилан-йоки, Ailanjoki), sitten Venäjän puolella Kokkolanjoki (Кокколанйоки) eli suomalaisittain useimmiten Hiitolanjoki. Joki virtaa Venäjällä 44 kilometriä ja Suomessa 9 kilometriä [8]. Hiitolanjoen yläpuolista ja pääuomaksi katsottua vesireittiä ei ole esitelty missään lähteessä. Jos pääuomaksi valittaisiin Silamusjoen vesistöreitti, olisi tämän vesistöreitin valuma-alueen pinta-ala on 262 neliökilometriä [9]. Simpelejärven kautta virtaavan vesistöreitin valuma-alueen pinta-ala on 792 neliökilometriä [10], joten vesistöreitti seuraa järven eri selkiä järven koillisosaan (32 km), josta se jatkuu Joensuunjoen reittiä Venäjän puolelle [11]. Joensuunjoen reitin valuma-alueen pinta-ala on 192 neliökilometriä ja sille vaihtoehtoinen pohjoisesta tuleva Vääräjoen valuma-alueen pinta-ala on 174 neliökilometriä [12]. Joensuunjoen reitillä Joensuunjoki (3 km) alkaa Tyrjänjärvestä (5–6 km), johon laskee Ylä-Tyrjästä alkava venäläinen Haisuanjoki (7 km [13]). Ylä-Tyrjään (2 km) laskee Pienestä Rautjärvestä alkava Myllyjoki ja ylimpänä sijaitsee lyhyt Palokummunjoki (yhteensä 15 km [7]). Kartoista Silamusjoesta alkaen mitattu pääuoman yläosan pituus on noin 64 kilometriä, ja joko Hiitolanjoen valuma-alueen pääuoman pituudeksi alle 120 kilometriä.
Hiitolanjoen suurimpina sivu-uomina on kaksi sivujokea ja muutamat sivuojat, jotka on lueteltu alla sijaitsevassa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa.
Sivu-uoman nimi suom. |
Nimi ven. |
Pääuoman kohta |
Etäisyys Laatokasta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Hiitolanjoki laskee Laatokan itärantaan | |||||||
Otrasenoja | Otrasenoja (Отрасеноя) | alajuoksu | 6,3,3,3,–,–,– | ||||
Rihavaaranoja | Rihavaranoja (Рихавараноя) | alajuoksu | 6,3,3,3,–,–,– | ||||
Änäjoki | Enjajoki (Эняйоки) | alajuoksu | 34 | 33 | 146 | 6,2,3,2,2,–,2 | |
Murto-oja | Murtooja (Муртоя) | alajuoksu | 6,3,3,3,–,–,– | ||||
Suomen ja Venäjän väliseltä rajalta on 44 kilometriä Laatokkaan [8] | |||||||
Korkeamäenoja | Lahnanen | 49 | pit | 14 | 5,3,3,3,–,–,7 | ||
Lohijoki | Lahnanen | 50 | pit | 10 | 5,3,3,3,–,–,7 | ||
Silamusjoki | Simpele | 51 | pit | 262 | 5,3,3,3,–,–,7 | ||
Hiitolanjokea on Silamusjoesta vielä 2 kilometriä jäljellä [8] ja pääuomaa on Hiitolanjoesta vielä 55 kilometriä jäljellä. Pääuomaan kuuluu seuraavana keskijuoksulla sijaitseva Simpelejärvi.[a] |
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta ([14]), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista [b], 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = Karttapaikan verkkopalvelu, 6 = katsottu vanhoista suomalaiskartoista [15], 7 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([9][16][17])
Simpelejärvi ja Kivijärvi laskevat tehtaan voimalaitoksen läpi Hiitolanjokeen. Valuma-alueen pääuomaan kuuluva Joensuunjoki on merkitty lihavoidulla nimellä taulukkoon.
Sivu-uoman nimi suom. |
Nimi ven. |
Pääuoman kohta |
Etäisyys Laatokasta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Simpelejärvi ja Kivijärvi laskevat Hiitolanjokeen, joka laskee 53 kilometrin jälkeen Laatokkaan [8]. | |||||||
Lahdenoja | Kivijärvi | 55 | 23 | 5,–,3,5,–,–,7 | |||
Peruspohjanjoki | Simpelejärvi | 63 | 54 | 5,–,3,5,–,–,7 | |||
Sukkellamminjoki | Simpelejärvi | 64 | 5,–,3,5,–,–,– | ||||
Myllyjoki | Simpelejärvi | 71 | 10 | 5,–,3,5,–,–,7 | |||
Romanonjoki | Simpelejärvi | 72 | 18 | 5,–,3,5,–,–,7 | |||
Koirajoki | Simpelejärvi | 76 | 10 | 5,–,3,5,–,–,7 | |||
Joensuunjoki | Simpelejärvi | 85 | 192 | 5,–,3,5,–,–,7 | |||
Siimesoja | Simpelejärvi | 87 | 5,–,3,5,–,–,– | ||||
Majojienjoki | Simpelejärvi | 90 | 46 | 5,–,3,5,–,–,7 | |||
Vääräjoki | Simpelejärvi | 91 | 174 | 5,–,3,5,–,–,7 | |||
Pääuomaa on Joensuunjoella ja sen yläpuolella vielä noin 35 kilometriä. |
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = Karttapaikan verkkopalvelu, 6 = katsottu vanhoista suomalaiskartoista [15], 7 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([18][19][20][21][22][11][23][12])
Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alueen pääuomassa on joitakin pieniä sivu-uomia, joita on lueteltu alla olevassa taulukossa. Tietojen lähteet on lueteltu taulukon alla ja niitä on eritelty kunkin sivu-uoman osalta oikeassa sarakkeessa.[24][6]
Sivu-uoman nimi suom. |
Nimi ven. |
Pääuoman kohta |
Etäisyys Laatokasta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Joensuunjoki laskee Simpelejärveen, josta on noin 85 kilometriä Laatokkaan. | |||||||
Humallamminoja | Tyrjänjärvi | 93 | 4 | 5,–,3,5,5,–,– | |||
Myllyoja | Haisuanjoki | 99 | 5,–,3,3,–,–,– | ||||
Malahvinoja | Malahvinjoki (Малахвинйоки) | Haisuanjoki | 101 | 6,3,3,3,–,–,– | |||
Rajajoki | Ylä-Tyrjä | 102 | 5,–,3,3,–,–,– | ||||
Koskutjoki | Koskutjoki (Коскутйоки) | Ylä-Tyrjä | 104 | 10 | 20 | 5,3,3,3,5,–,7 | |
Kivikkoja | Pieni Rautjärvi | 105 | 5,–,3,5,–,–,– | ||||
Saarenjoki | Pieni Rautjärvi | 105 | 2 | 5,–,3,5,5,–,– | |||
Koskenjoki | Pieni Rautjärvi | 107 | 6 | 15 | 5,–,3,5,5,–,7 | ||
Kontionjoki | Pieni Rautjärvi | 108 | 4 | 5,–,3,5,5,–,– | |||
Koskutjoki | Pieni Rautjärvi | 111 | 5 | 5,–,3,5,5,–,– | |||
Pahansillanjoki | Pieni Rautjärvi | 111 | 5,–,3,5,–,–,– | ||||
Raitilanjoki | Palokummunjoki | 113 | 5,–,3,5,–,–,– | ||||
Pääuomaa on Palokummunjoessa Raitilanjoen yläpuolella vielä 5 kilometriä. |
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = Karttapaikan verkkopalvelu, 6 = katsottu vanhoista suomalaiskartoista [13], 7 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([25][26])