Joensuunjoki

Tässä artikkelissa tutkimme Joensuunjoki:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Joensuunjoki:llä on keskeinen rooli ymmärryksessämme ympärillämme olevasta maailmasta. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Joensuunjoki:n eri näkökohtia ja ulottuvuuksia sen historiallisesta alkuperästä sen nykyisiin sovelluksiin. Samoin tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka ovat nousseet esiin Joensuunjoki:n ympärillä, mikä rikastuttaa yleistä ymmärrystämme tästä aiheesta. Tämä artikkeli pyrkii syventymään Joensuunjoki:n merkitykseen ja merkitykseen nykyisessä yhteiskunnassamme tarjoamalla panoraamanäkymän, jonka avulla lukija ymmärtää sen tärkeyden ja laajuuden eri yhteyksissä.

Joensuunjoki
Joki alavirtaan Matarmäessä
Joki alavirtaan Matarmäessä
Maanosa Eurooppa
Maat Suomi
Maakunnat Etelä-Karjala
Kunnat Parikkala
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Hiitolanjoen vesistö (03)
Valuma-alue Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alue (03.04) [1]
Pinta-ala 192 km²
Pääuoman pituus yli 35 km
Pääuoman osuudet Joensuunjoki ←Tyrjänjärvi ←Haisuanjoki ←Ylä-Tyrjä ←Myllyjoki ←Pieni Rautjärvi ←Palokummunjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde Tyrjänjärvi [2]
  61.5613°N, 29.6851°E
Laskupaikka Simpelejärvi [2]
  61.5726°N, 29.6556°E
Esteet Alakoski
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 70,2 m
Laskukorkeus 68,8 m mpy.
Korkeusero 1,4 m
Pituus 2,7 km [2]
Kaltevuus 0,52 m/km
Muuta

Joensuunjoki on Etelä-Karjalassa Parikkalan Tyrjässä virtaava alle 3 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Tyrjänjärvestä ja laskee Simpelejärveen.[2][1]

Joen kulku

Joensuunjoki on kolmisen kilometriä pitkä kaakko-luodesuunnassa ja kuuluu Hiitolanjoen vesistöalueeseen. Joki alittaa lähtöpisteessään Tyrjän rantatien ja siitä vajaan kilometrin päässä Kannaksentien. Joen rannat ovat enimmäkseen asumattomia. Alajuoksun kangasmaiden kohdalla on Alakoski, yläjuoksun puolella joki virtaa peltomaiden läpi.[2]

Luontoarvoja

Vaikka Hiitolanjoessa elää luonnonvarainen järvilohikanta, ei se pääse nousemaan Simpelejärveen ja siitä Joensuunjoen kautta ylös, koska välissä sijaitsee Simpleleen tehtaiden voimalaitokset [3] Kaukolan-Tyrjän osakaskunta järjesti syyskuussa 2014 joen Alakosken kunnostustalkoot, kosken soraistamisella pyrittiin taimenen luontaisen lisääntymisen edistämiseen. Talvisin Joensuunjoella voi nähdä koskikaran.lähde?

Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alue

Yleistä

Joensuunjoen valuma-alueen pinta-ala on 192 neliökilometriä [4] ja valuma-alueen pääuoman pituus on yli 35 kilometriä. Valuma-alue ulottuu sekä Suomen että Venäjän puolelle. Osa Tyrjänjärveä, koko Haisuanjoki ja osa Ylä-Tyrjää sijaitsevat Venäjällä. Valuma-alue on Venäjän puolella kapea, joten suurin osa sen ominaisuuksista selittyvät Suomen puolisilla olosuhteilla. Joensuunjoki ja yläpuolisista vesistöistä ovat Suomen vesistöviranomaiset muodostaneet Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alueen (vesistöaluetunnus 03.04). Hiitolanjoen vesistöalueen pääuoma on sen alajuoksulla Hiitolanjoki, joka alkaa Simpelejärvestä. Pääuoma jatkuu Simpelejärveen laskevana Joensuunjoessa ja jatkuu valuma-alueella seuraavasti. Pääuoman vesireittiin kuuluvat Joensuunjoen lisäksi Tyrjänjärvi, Haisuanjoki, Myllyjoki, Pieni Rautjärvi ja Palokummunjoki.[1][2][5][6][a][b]

Sivujoet

Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alueen pääuomassa on joitakin pieniä sivu-uomia, joita on lueteltu alla olevassa taulukossa. Tietojen lähteet on lueteltu taulukon alla ja niitä on eritelty kunkin sivu-uoman osalta oikeassa sarakkeessa.[1][5]

Sivu-uoman
nimi
suom. 		Nimi
ven.
  		Pääuoman
kohta
  		Etäisyys
Laatokasta
(km) 		Pituus
(km)
  		Virtaama
(MQ m³/s)
  		Valuma-
alue
(km²) 		Lähteet
 
 
Joensuunjoki laskee Simpelejärveen, josta on noin 85 kilometriä Laatokkaan.
Humallamminoja Tyrjänjärvi 93 4 5,–,3,5,5,–,–
Myllyoja Haisuanjoki 99 5,–,3,3,–,–,–
Malahvinoja Malahvinjoki (Малахвинйоки) Haisuanjoki 101 6,3,3,3,–,–,–
Rajajoki Ylä-Tyrjä 102 5,–,3,3,–,–,–
Koskutjoki Koskutjoki (Коскутйоки) Ylä-Tyrjä 104 10 20 5,3,3,3,5,–,7
Kivikkoja Pieni Rautjärvi 105 5,–,3,5,–,–,–
Saarenjoki Pieni Rautjärvi 105 2 5,–,3,5,5,–,–
Koskenjoki Pieni Rautjärvi 107 6 15 5,–,3,5,5,–,7
Kontionjoki Pieni Rautjärvi 108 4 5,–,3,5,5,–,–
Koskutjoki Pieni Rautjärvi 111 5 5,–,3,5,5,–,–
Pahansillanjoki Pieni Rautjärvi 111 5,–,3,5,–,–,–
Raitilanjoki Palokummunjoki 113 5,–,3,5,–,–,–
Pääuomaa on Palokummunjoessa Raitilanjoen yläpuolella vielä 5 kilometriä.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = Karttapaikan verkkopalvelu, 6 = katsottu vanhoista suomalaiskartoista [6], 7 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([7][8])

Järviä

Valuma-alueella sijaitsee esimerkiksi seuraavia järviä: Pieni Rautjärvi (560 ha), Tyrjänjärvi (369 ha), Ylä-Tyrjä (109 ha), Pieni Rautjärvi (38 ha), Petäjäjärvi (30 ha), Humallampi (24 ha), Joutsenlampi (20 ha), Majaanlampi (12 ha), Kaatiolampi (8 ha), Saarilampi (8 ha), Soikulanlampi, Jyrkilänjärvi, Mustalampi, Kontiolampi, Ruimunlampi, Rumpalinlampi, Palolampi, Sitturi, Lonkalampi ja Matarlampi.[1]

Huomioita

  1. ↑ Asia katsottu Internetin karttapalveluista kuten esimerkiksi Google Earth, GeoMixer tai ACME.
  2. ↑ Pääuoman kulku ja pituuden määritys on päätelty yhdistelemällä eri lähteitä ja mittaamalla osuuksia karttapalveluiden sivustoilta. Päättely on esitetty artikkelin Hiitolanjoen vesistö kappaleessa ”Pääuoma”.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alue (03.04) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.3.2022.
  2. ↑ a b c d e f Joensuunjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ Hiitolanjoki Lappeenranta: Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 23.3.2022.
  4. ↑ Joensuunjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 19.3.2022
  5. ↑ a b Hiitolanjoki (03) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.3.2022.
  6. ↑ a b Haisuanjoki. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa Viitattu 19.3.2022.
  7. ↑ Koskutjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022
  8. ↑ Koskenjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022