Himalajankuusi
Nykymaailmassa Himalajankuusi on aihe, joka on saanut suuren merkityksen useilla alueilla. Henkilökohtaisesta ammattitasolle Himalajankuusi on kiinnittänyt monien huomion monien seurausten ja seurausten vuoksi. Ajan myötä on käynyt selväksi, että Himalajankuusi on ratkaiseva tekijä ihmisten elämässä, sillä se vaikuttaa heidän päätöksentekoon, käyttäytymiseen ja yleiseen hyvinvointiin. Tästä syystä on erittäin tärkeää ymmärtää tämä ilmiö perusteellisesti ja analysoida sen eri ulottuvuuksia, jotta siihen voidaan puuttua riittävästi. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Himalajankuusi:n vaikutuksia eri yhteyksissä ja pyrimme tarjoamaan strategioita ja suosituksia sen tehokkaaseen ratkaisemiseen.
| Himalajankuusi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Pääjakso: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Luokka: | Paljassiemeniset Pinopsida |
| Alaluokka: | Havupuut Pinidae |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Suku: | Kuuset Picea |
| Laji: | smithiana |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
Abies khutrow (Royle ex Turra) Loudon |
|
| Katso myös | |
Himalajankuusi (Picea smithiana) on läntisen Himalajan alueelta Koillis-Afganistanin, Pohjois-Pakistanin, Intian ja Nepalin alueilta kotoisin oleva puu.[2] Se kasvaa 2 400 – 3 600 metrin korkeudella merenpinnasta vuoristojen jyrkillä rinteillä.[1]
Levinneisyys ja elinympäristö
Himalajankuusi kasvaa jyrkillä vuoristorinteillä Himalajan vuoriston alueella. Se suosii kasvualustana hiekka- ja savimaata. Himalajankuusi elää kosteassa monsuuni-ilmastossa, jossa se kokee keskimäärin 1 000 – 2 500 millimetrin vuotuisen sademäärän. Se on sopeutunut elämään −20°C – 30°C lämpötilassa.[2]
Kuvaus
Himalajankuusi on suuri ainavihanta puu, joka kasvaa 30–45 m korkeaksi[2] ja jonka rungon halkaisija on noin 1–2 m. Sillä on kartiomainen latvusto, jossa on tasaiset, yleensä riippuvat oksat.
Versot ovat vaalean kellanruskeita ja karvattomia. Lehdet ovat neulamaisia, 3–5 cm pitkiä, puolivihreitä, ja niissä on huomaamattomia suuviivoja. Himalajankuusen neulaset ovat kuusien pisimmät. Kävyt ovat leveitä ja kartiomaisia, 9–16 cm pitkiä ja 3 cm leveitä, nuorena vihreitä, kypsyessään kellanruskeat ja avautuvat 5–6 cm leveiksi 5–7 kuukautta pölytyksen jälkeen. Emilehdet ovat jäykkiä ja pyöreäreunaisia.
Käyttö
Himalajankuusi on tärkeä talouspuu ja se on erinomaista rakennusmateriaalia. Sitä käytetään sisätilojen lattioiden ja kattojen rakennusmateriaalina. Sitä on käytetty käsiteltynä myös ratapölkkyjen materiaalina. Suhteellisen keveytensä vuoksi himalajankuusta on käytetty myös lentokoneiden rakentamiseen. Pienempiä yksilöitä käytetään selluteollisuuden tarpeisiin.[1]
Lajin pitkät neulaset ja roikkuvat oksat tekevät siitä suositun koristepuun, ja se onkin yleinen eurooppalaisissa puutarhoissa.
Lähteet
- ↑ a b c Farjon, A. & Rushforth, K.: Picea smithiana IUCN Red List of Threatened Species. Version 3.1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Sohial Ahmad, Adnan Ahmad & S.M. Nizami: Assessement of Biomaass Expansion Factor of Picea Smithiana (WALL) Boiss. International Journal of Scientific & Engineering Research, 2014, 5. vsk, nro 11, s. 1232. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 4.8.2022. (englanniksi)
