Nykymaailmassa Hjalmar Stenström:n merkitys on ilmeinen kaikilla elämänaloilla. Olipa kyseessä liike-elämän, politiikan, tieteen tai kulttuurin maailmassa, Hjalmar Stenström:llä on ratkaiseva rooli ihmisten vuorovaikutuksessa, tiedottamisessa ja päätöksenteossa. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää täysin Hjalmar Stenström:n vaikutus yhteiskuntaamme sekä mahdolliset seuraukset, joita sillä voi olla tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Hjalmar Stenström:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota yleiskatsaus ja käsitys sen merkityksestä nykymaailmassa.
Uno Hjalmar Stenström (22. kesäkuuta 1894 Porvoo – 29. toukokuuta 1980 Helsinki)[1] oli suomalainen yleisurheilija. Hän edusti Porvoon Akillesta. Stenström saavutti vuoden 1919 Kalevan kisoissa pronssia viisiottelussa ja oli kuudes 100 metrillä. Vuoden 1916 Kalevan kisoissa hän sijoittui viisiottelussa neljänneksi.[2]
Stenströmin aiempia seuroja olivat Porvoon Työväen Voimistelu- ja Urheiluseura Weikot[3] ja Helsingin Kisa-Veikot[2]. Urheilun kandidaattiarvon Stenström saavutti Iisalmessa järjestetyissä yleisurheilukisoissa vuonna 1913.[4][5] Akilleksen ansiomerkin Stenström sai vuonna 1937 toimittuaan seurassa 20 vuotta.[6] Stenström on haudattu Porvooseen Näsinmäen hautausmaalle.[7]
| Laji | Tulos | Paikka | Päivä |
|---|---|---|---|
| 100 m | 11,3 | Turku | 17.8.1919 |
| 200 m | 24,3 | Tuntematon | 1919 |
| 400 m | 53,2 | Helsinki | 19.9.1919 |
| 1 500 m | 4.44,8 | Tuntematon | 1915 |
| 110 m aidat | 17,2 | Porvoo | 3.8.1919 |
| Pituus | 6.39 | Tuntematon | 1919 |