Nykymaailmassa Kalevan kisat on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien Kalevan kisat on valloittanut niin asiantuntijat kuin fanitkin, synnyttänyt kiivasta keskustelua ja monenlaisia mielipiteitä. Ajan myötä Kalevan kisat on kehittynyt ja mukautunut modernin yhteiskunnan tarpeisiin, ja siitä on tullut ajankohtainen aihe, joka kiinnostaa kaiken ikäisiä. Tämä artikkeli tutkii Kalevan kisat:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen ja tarjoaa täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen tästä jännittävästä aiheesta.
Kalevan kisat | |
---|---|
![]() |
|
Laji | yleisurheilu |
Maa(t) | Suomi |
Perustettu | 1907 |
Edeltäjä | Urheilukuninkuuskilpailut |
TV | Yle Urheilu |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Kalevan kisat on vuosittain järjestettävä yleisurheilun Suomen-mestaruuskilpailu, jonka pitopaikkakunta vaihtelee.
Ensimmäiset yleisurheilun suomenmestaruuskilpailut pidettiin Tampereella vuonna 1907. Sitä ennen vuosina 1902–1906 oli yleisurheilun saralla käyty niin sanottuja urheilukuninkuuskilpailuja. Naiset saivat omat viralliset SM-kilpailunsa vuonna 1945, vaikka olivat jo vuosina 1913–1923 kilpailleet 100 metrillä ja 4 × 100 metrin viestissä. Aluksi naiset kilpailivat eri aikaan kuin miehet. Vuodesta 1959 lähtien naiset ja miehet ovat kilpailleet samoissa Kalevan kisoissa.
Yleisurheilun SM-kilpailujen järjestävä organisaatio oli aluksi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL). Sen vuoksi sääntöihin kirjattiin, että Kalevan maljasta kilpailevat SVUL:n jäsenseurat, mikä johti siihen, että ainakaan vuosina 1950–1954 Työväen Urheiluliiton (TUL) seuroja ei laskettu mukaan Kalevan malja -pisteisiin. Yksilötasolla TUL:n urheilijat saivat osallistua SM-kisoihin. TUL on osallistunut Kalevan Kisoihin 1940-luvulta lähtien.
Vuonna 1909 Henkivakuutusyhtiö Kalevan henkilökunta lahjoitti kisoihin kiertopalkinnon, Kalevan maljan.[1] Maljasta kilpailevat yleisurheiluseurat ja Kalevan kisoissa parhaiten menestynyt yleisurheiluseura saa sen vuodeksi omakseen. Malja oli ensimmäisen kerran palkintona vuoden 1910 SM-kisoissa. Vuosina 1920–1926 Kalevan maljan pisteitä sai yleisurheilun lisäksi myös kilpapyöräilystä, voimistelusta ja hiihdosta. Vuonna 1920 mukana oli myös paini ja vuosina 1921–1926 mäenlasku.
Maljasta johtuen yleisurheilun SM-kilpailuja kutsuttiin vuodesta 1910 lähtien epävirallisesti Kalevan-otteluksi. Vuonna 1915 Porissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheilulehti uutisoi kisoista otsikolla Kalevan kisat, jota alettiin käyttää epävirallisesti kisojen nimenä. Vuonna 1937 Viipurissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheiluliitto (SUL) lopulta virallisti yleisurheilun suomenmestaruuskilpailujen nimeksi Kalevan kisat. SUL:n puheenjohtajana toimi tuolloin Urho Kaleva Kekkonen. Kisanimikkeen takana sanotaan olleen silloinen SUL:n yleisurheilun ylivalmentaja Armas Valste.[2]
Nykyisin Kalevan maljan pisteisiin lasketaan Kalevan kisojen lisäksi myös muita SM-kilpailuja.
Vuonna 1990 Kalevan Kisoissa alettiin jakaa Uusi Sampo -maljaa. Se oli vahinkovakuutusyhtiö Sammon lahjoittama kiertopalkinto, joka annettiin kisojen parhaalle urheilijalle. Maljan ovat saaneet muun muassa Seppo Räty, Sari Essayah, Mika Halvari, Arsi Harju ja Tero Pitkämäki.
Vuonna 2009 Uusi Sampo -palkinnon korvasi vakuutusyhtiö If:n kiertopalkinto If Urheilijapalkinto.[3] Palkinnon ovat saaneet Tommi Evilä (2009), Tero Pitkämäki (2010 ja 2013), Ari Mannio (2011), Antti Ruuskanen (2012) ja ensimmäisenä naisena Minna Nikkanen (2014).[4]
Kilpailut | Jaossa olevat pisteet |
---|---|
Kalevan kisat | 1480 |
22-vuotiaiden SM-kisat | 1332 |
19-vuotiaiden SM-kisat | 792 |
17- ja 16-vuotiaiden SM-kisat | 1408 (yhteensä) |
SM-viestit | 685 |
SM-tiekilpailut ja -maraton | 472 (yhteensä) |
SM-maastot | 471 |
Junioreiden SM-moniottelut | 162 |
Kalevan maljan pistelasku on vaihdellut historian saatossa. Viimeisin merkittävä muutos tapahtui vuosina 2002–2005, jolloin Kalevan maljasta kilpailtiin ainoastaan Kalevan kisoissa kerätyillä pisteillä. Vuonna 2006 palattiin vanhaan käytäntöön, jossa pistelaskussa ovat mukana kaikki SUL:n viralliset mestaruuskilpailut lukuun ottamatta hallikisoja.
Eri lähteissä on poikkeavia tuloksia, esimerkiksi vuoden 1934 voittajaksi mainitaan useissa paikoissa Helsingin Poliisi-Voimailijat, kun todellinen voittaja oli Helsingin Kisa-Veikot.[5]
Pvm | Vuosi | Kalevan kisojen järjestämispaikka |
Kalevan maljan voittaja |
---|---|---|---|
3.–4.8. | 1907 | Tampere | – |
29.–30.8. | 1908 | Kuopio | – |
3.–5.7. | 1909 | Helsinki | – |
2.–3.7. | 1910 | Viipuri | Helsingin Kisa-Veikot |
15.–16.7. | 1911 | Tampere | |
31.8.–1.9. | 1912 | Turku | |
19.–20.7. | 1913 | Helsinki | |
19.–20.9. | 1914 | ||
14.–15.8. | 1915 | Pori | |
19.–20.8. | 1916 | Helsinki | |
18.–19.8. | 1917 | Tampere | |
31.8.–1.9. | 1918 | Helsinki | Helsingfors IFK |
16.–17.8. | 1919 | Turku | |
3.–4.7. | 1920 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
20.–21.8. | 1921 | Kotka | Helsingfors IFK |
19.–20.8. | 1922 | Helsinki | |
18.–19.8. | 1923 | Kuopio | |
23.–24.8. | 1924 | Lahti | |
15.–16.8. | 1925 | Viipuri | Tampereen Pyrintö |
14.–15.8. | 1926 | Tampere | Porvoon Akilles |
20.–21.8. | 1927 | Turku | Tampereen Pyrintö |
25.–26.8. | 1928 | Helsinki | |
17.–18.8. | 1929 | Viipuri | Helsingin Kisa-Veikot |
16.–17.8. | 1930 | Tampere | |
15.–16.8. | 1931 | Helsinki | |
6.–7.8. | 1932 | ||
5.–6.8. | 1933 | Turku | Helsingfors IFK |
28.–29.7. | 1934 | Tampere | Helsingin Kisa-Veikot |
10.–11.8. | 1935 | Kotka | Helsingin Poliisi-Voimailijat |
22.–23.8. | 1936 | Turku | Helsingin Kisa-Veikot |
6.–8.8. | 1937 | Viipuri | Helsingin Poliisi-Voimailijat |
6.–8.8. | 1938 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
26.–28.8. | 1939 | ||
24.–26.8. | 1940 | Tampere | |
1941 ei kilpailtu | |||
29.–30.8. | 1942 | Helsinki | Kouvolan Urheilijat |
14.–15.8. | 1943 | Kronohagens IF | |
23.–24.9. | 1944 | ei jaettu | |
11.–12.8. | 1945 | Turku | Tampereen Pyrintö |
10.–12.8. | 1946 | Helsinki | |
16.–18.8. | 1947 | Tampere | |
21.–22.8. | 1948 | Vaasa | |
20.–21.8. | 1949 | Kymi | |
12.–13.8. | 1950 | Jyväskylä | |
19.–20.8. | 1951 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
23.–24.8. | 1952 | Seinäjoki | |
15.–16.8. | 1953 | Pori | |
12.–13.8. | 1954 | Turku | |
13.–14.8. | 1955 | Kuopio | |
25.–26.8. | 1956 | Lahti | |
17.–18.8. | 1957 | Tampere | Turun Urheiluliitto |
2.–3.8. | 1958 | Kouvola | Helsingin Kisa-Veikot |
16.–17.8. | 1959 | Helsinki | |
13.–14.8. | 1960 | Hämeenlinna | |
12.–13.8. | 1961 | Mikkeli | |
18.–19.8. | 1962 | Lappeenranta | |
17.–18.8. | 1963 | Turku | |
15.–16.8. | 1964 | Oulu | |
7.–8.8. | 1965 | Jyväskylä | |
13.–14.8. | 1966 | Tampere | |
11.–13.8. | 1967 | Pori | |
16.–18.8. | 1968 | Varkaus | |
16.–18.8. | 1969 | Helsinki | |
14.–16.8. | 1970 | Kouvola | |
23.–25.7. | 1971 | Oulu | Viipurin Urheilijat |
11.–13.8. | 1972 | Joensuu | |
10.–12.8. | 1973 | Hyvinkää | |
9.–11.8. | 1974 | Jyväskylä | |
18.–20.7. | 1975 | Seinäjoki | |
2.–4.7. | 1976 | Turku | Helsingin Kisa-Veikot |
29.–31.7. | 1977 | Tampere | |
4.–6.8. | 1978 | Kokkola | |
11.–13.8. | 1979 | Helsinki | Turun Urheiluliitto |
4.–6.7. | 1980 | Lappeenranta | |
7.–9.8. | 1981 | Oulu | Kouvolan Urheilijat |
13.–15.8. | 1982 | Kouvola | Helsingin Kisa-Veikot |
1.–3.7. | 1983 | Pori | Viipurin Urheilijat |
6.–8.7. | 1984 | Kajaani | Helsingin Kisa-Veikot |
16.–18.8. | 1985 | Lahti | |
25.–27.7. | 1986 | Vaasa | |
14.–16.8. | 1987 | Kuopio | |
5.–7.8. | 1988 | Hämeenlinna | Viipurin Urheilijat |
28.–30.7. | 1989 | Turku | Helsingin Kisa-Veikot |
3.–5.8. | 1990 | Oulu | Oulun Pyrintö |
27.–29.7. | 1991 | Helsinki | Helsingin Kisa-Veikot |
3.–5.7. | 1992 | Jyväskylä | |
30.7.–1.8. | 1993 | Mikkeli | |
8.–10.7. | 1994 | Tuusula | Turun Urheiluliitto |
20.–23.7. | 1995 | Lapua | |
4.–7.7. | 1996 | Tampere | Oulun Pyrintö |
17.–20.7. | 1997 | Lappeenranta | Turun Urheiluliitto |
6.–9.8. | 1998 | Oulu | |
5.–8.8. | 1999 | Seinäjoki | |
17.–20.8. | 2000 | Lahti | |
6.–8.7. | 2001 | Turku | |
18.–21.7. | 2002 | Joensuu | Lahden Ahkera |
9.–11.8. | 2003 | Helsinki | Turun Urheiluliitto |
30.7.–1.8. | 2004 | Vaasa | Lahden Ahkera |
15.–17.7. | 2005 | Pori | |
21.–23.7. | 2006 | Jyväskylä | Helsingin Kisa-Veikot |
3.–5.8. | 2007 | Lappeenranta | |
24.–27.7. | 2008 | Tampere | |
31.7.–2.8. | 2009 | Espoo | |
5.–8.8. | 2010 | Kajaani | Helsingin Kisa-Veikot[6] |
4.–7.8. | 2011 | Turku | Helsingin Kisa-Veikot |
23.–26.8. | 2012 | Lahti | Helsingin Kisa-Veikot[7] |
25.–28.7. | 2013 | Vaasa | Turun Urheiluliitto[8] |
31.7.–3.8. | 2014 | Kuopio | Jyväskylän Kenttäurheilijat[9] |
30.7.–2.8. | 2015 | Pori | Jyväskylän Kenttäurheilijat[10] |
21.–24.7.[11] | 2016 | Oulu | Espoon Tapiot[12] |
20.–23.7.[13] | 2017 | Seinäjoki | Jyväskylän Kenttäurheilijat[14] |
19.–22.7.[15] | 2018 | Jyväskylä | Jyväskylän Kenttäurheilijat[16] |
1.–4.8.[17] | 2019 | Lappeenranta[18] | Jyväskylän Kenttäurheilijat[19] |
13.–16.8.[20] | 2020 | Turku[21] | Jyväskylän Kenttäurheilijat[22] |
26.–29.8. | 2021 | Tampere[23] | Tampereen Pyrintö[24] |
4.–7.8. | 2022 | Joensuu[25] | Jyväskylän Kenttäurheilijat[26] |
27.–30.7. | 2023 | Lahti[27] | Lahden Ahkera[28] |
27.–30.6. | 2024 | Vaasa[29] | Turun Urheiluliitto[30] |
2025 | Espoo[29] | ||
2026 | Jyväskylä[31] | ||
2027 | Pori[32] |
Pvm | Vuosi | Kisojen järjestyspaikka | Kuningas |
---|---|---|---|
3.8. | 1902 | Helsinki | Mikki Ketelä |
31.7.–2.8. | 1903 | Väinö Sigell | |
23.7.–24.7. | 1904 | Aarne Salovaara | |
11.6.–12.6. | 1905 | Viipuri | Heikki Pennola |
26.5.–27.5. | 1906 | Helsinki | Aarne Salovaara |
Naisten mestaruuksista oli kisattu jo vuosina 1913–1923, yleensä SM-viestien yhteydessä. Tuolloin lajeina olivat 100 metriä ja 4×100 metrin viestijuoksu. Vuodesta 1959 lähtien Kalevan kisat ovat olleet yhteiset sekä naisille että miehille.
Pvm | Vuosi | Paikka |
---|---|---|
22.8. | 1945 | Turku |
4.8. | 1946 | Seinäjoki |
17.8. | 1947 | Kouvola |
15.8. | 1948 | Tampere |
14.8. | 1949 | Varkaus |
12.–13.8. | 1950 | Valkeakoski |
12.8. | 1951 | Helsinki |
24.8. | 1952 | Heinola |
16.8. | 1953 | Salo |
15.8. | 1954 | Tampere |
14.8. | 1955 | Mäntsälä |
26.8. | 1956 | Ruokolahti |
11.8. | 1957 | Valkeakoski |
3.8. | 1958 | Kauniainen |
Kalevan kisojen parhaat tulokset nykyisessä kisaohjelmassa olevissa lajeissa kaikki tulokset huomioon ottaen (myös tuulitulokset).
Lähteet: JKU[33], Tilastopaja[34][35]
Laji | Tulos | Urheilija | Päivä ja paikka | Huomioita | |
---|---|---|---|---|---|
100 m | 10,18w | Tommi Hartonen | HIFK | 19.7.2002 Joensuu | Tuuli +3,8 m/s. Alkuerässä. |
200 m | 20,62 | Samuel Purola | Oulun Pyrintö | 7.8.2022 Joensuu | |
400 m | 45,8h | Markku Kukkoaho | 11.8.1974 Jyväskylä | ||
800 m | 1.47,0h | Pekka Vasala | Mäntsälän Urheilijat | 12.8.1972 Joensuu | |
1 500 m | 3.38,07 | Ari Paunonen | Sulkavan Urheilijat -41 | 31.7.1977 Tampere | |
5 000 m | 13.24,78 | Lasse Virén | Myrskylän Myrsky | 2.7.1976 Turku | |
10 000 m | 27.52,80 | Martti Vainio | Saarijärven Pullistus | 14.8.1987 Kuopio | |
3 000 m ej. | 8.19,64 | Tapio Kantanen | Viipurin Urheilijat | 3.7.1976 Turku | |
110 m aj. | 13,53w | Mikael Ylöstalo | IF Sibbo-Vargarna | 7.8.1988 Hämeenlinna | Tuuli +2,1 m/s. |
400 m aj. | 49,52 | Ari-Pekka Lattu | Lahden Ahkera | 11.8.2003 Helsinki | |
korkeushyppy | 228 | Erkki Niemi | Vaasan Vasama | 7.7.1984 Kajaani | |
228 | Mika Polku | Virtain Urheilijat | 18.8.2000 Lahti | ||
seiväshyppy | 570 | Jani Lehtonen | Keski-Uusimaan Urheilijat | 30.7.1993 Mikkeli | |
pituushyppy | 819 | Tommi Evilä | Tampereen Pyrintö | 1.8.2009 Espoo | |
kolmiloikka | 17,04w | Johan Meriluoto | Porvoon Akilles | 8.7.2001 Turku | Tuuli +2,4 m/s. |
kuulantyöntö | 21,10 | Mika Halvari | Kemin Kunto | 21.7.1995 Lapua | |
kiekonheitto | 66,37 | Frantz Kruger | Vasa IS | 5.8.2007 Lappeenranta | |
moukarinheitto | 80,20 | Olli-Pekka Karjalainen | Töysän Veto | 9.8.2003 Helsinki | |
keihäänheitto | 89,43 | Tero Pitkämäki | Nurmon Urheilijat -99 | 5.8.2007 Lappeenranta | |
kymmenottelu | 8224 | Eduard Hämäläinen | Kuortaneen Kunto | 20.8.2000 Lahti | |
20 km kävely | 1.19.25 | Aku Partanen | Lappeenrannan Urheilu-Miehet | 27.7.2023 Lahti |
Laji | Tulos | Urheilija | Päivä ja paikka | Huomioita | |
---|---|---|---|---|---|
100 m | 11,19w | Lotta Kemppinen | HIFK-friidrott | 28.6.2024 Vaasa | Tuuli +2,1 m/s. [36] |
200 m | 22,96 | Pirjo Häggman | Helsingin Kisa-Veikot | 2.7.1976 Turku | |
400 m | 50,67 | Riitta Salin | Viipurin Urheilijat | 4.7.1976 Turku | |
800 m | 2.00,33 | Sara Lappalainen | Porvoon Akilles | 30.6.2024 Vaasa | [37] |
1 500 m | 4.06,68 | 28.6.2024 Vaasa | [38] | ||
5 000 m | 15.05,86 | Nathalie Blomqvist | IK Falken | 30.6.2024 Vaasa | [39] |
10 000 m | 31.34,94 | Camilla Richardsson | Esbo IF | 28.7.2023 Lahti | |
3 000 m ej. | 9.36,90 | Sandra Eriksson | IK Falken | 2.8.2015 Pori | |
100 m aj. | 12,76 | Reetta Hurske | Tampereen Pyrintö | 29.6.2024 Vaasa | [40] |
400 m aj. | 54,95 | Viivi Lehikoinen | HIFK | 30.7.2023 Lahti | |
korkeushyppy | 191 | Minna Vehmasto | Kuusjoen Humu | 1.7.1983 Pori | |
191 | Ella Junnila | Tampereen Pyrintö | 28.8.2021 Tampere | ||
seiväshyppy | 472 | Wilma Murto | Salon Vilpas | 29.8.2021 Tampere | |
pituushyppy | 673 | Ringa Ropo | Lauttakylän Luja | 28.7.1989 Turku | |
kolmiloikka | 14,41w | Kristiina Mäkelä | Orimattilan Jymy | 6.8.2022 Joensuu | Tuuli +2,2 m/s. |
kuulantyöntö | 18,23 | Karoliina Lundahl | Oulun Pyrintö | 7.7.1996 Tampere | |
kiekonheitto | 64,16 | Ulla Lundholm | Viipurin Urheilijat | 7.8.1981 Oulu | |
moukarinheitto | 73,54 | Silja Kosonen | Turun Urheiluliitto | 30.7.2023 Lahti | |
keihäänheitto | 64,90 | Paula Tarvainen | Noormarkun Nopsa | 10.8.2003 Helsinki | |
seitsenottelu | 6339 | Maria Huntington | Tampereen Pyrintö | 3.8.2019 Lappeenranta | |
10 km kävely | 43.50 | Sari Essayah | Lapinlahden Veto | 22.7.1995 Lapua |