Mikki Ketelä

Nykyään Mikki Ketelä on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ilmestymisestään lähtien Mikki Ketelä on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja siitä on tullut keskeinen elementti keskustelussa jokapäiväisen elämän eri näkökohdista. Olipa kyseessä työpaikalla, koulutuksessa, politiikassa tai viihdealalla, Mikki Ketelä on osoittautunut tärkeäksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Mikki Ketelä:een ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Mikki Ketelä vuonna 1902.

Mikko (Mikki) Ketelä (19. joulukuuta 1876 Kurikka[1] – 12. joulukuuta 1957 Astoria, Oregon, Yhdysvallat[2]) oli suomalainen yleisurheilija. Palomiehenä työskennellyt Ketelä voitti Suomen ensimmäisen urheilukuninkuuden vuonna 1902[3]. Käsitteenä laji yleisurheilu oli vielä tuntematon ja puhuttiinkin ”yleisestä urheilusta”, lisäksi kilpailujen viimeinen laji, johon selvisi kaksi parasta kilpailijaa, oli paini. Vuoden 1903 kilpailuihin Ketelä lähti myös mukaan, mutta keskeytti epäonnistuttuaan kiekonheitossa.

Syyskuussa 1906 Ketelä ryösti helsinkiläisten työläisaktivistien kanssa Yhdyspankin Hakaniemen konttorin. Miehet pakenivat Tukholmaan, jossa heidät myöhemmin pidätettiin.[4] Ketelän lisäksi joukkioon kuuluivat muun muassa Karl Gustaf Konrad Nyman ja Kaarlo Luoto.[5] Hänet tuomittiin kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen,[6] ja senaatti hylkäsi Ketelän armonanomuksen tammikuussa 1908.[7]

Ketelä muutti myöhemmin Yhdysvaltoihin.[8]

Lähteet

  1. ↑ Kurikka syntyneet 1853-1876 (UK92) Sivu 310 12.1876 ; SSHY sukuhistoria.fi. Viitattu 31.8.2023.
  2. ↑ Peace Lutheran Church Funeral Pamplets, Obituaries, and Worship Bulletins, 1956–2020 archive.org
  3. ↑ Urheilumme Kasvot 3, sivu 1360
  4. ↑ Ketelän pidätyskuva sok.stadsarkivet.stockholm.se.
  5. ↑ Den planerade bankplundringen i Stockholm. Nya Pressen, 25.9.1906, nro 260A, s. 3–4. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.3.2016.
  6. ↑ Oikeus- ja poliisiasioita. Uusimaa, 10.5.1907, nro 52, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.11.2011.
  7. ↑ Ketelän armonanomus. Satakunnan Sanomat, 31.1.1908, nro 14, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.3.2016.
  8. ↑ Fokus Urheilu 2, Henkilöartikkelit ja -hakemisto, sivu 547

Aiheesta muualla