Nykymaailmassa Suomen Urheiluliitto:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien Suomen Urheiluliitto on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt intensiivistä keskustelua ja loputtomia keskusteluja sen vaikutuksista, sovelluksista ja seurauksista. Olipa Suomen Urheiluliitto vaikutus teknologiaan, talouteen, kulttuuriin tai politiikkaan, se on edelleen tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä herättää kasvavaa kiinnostusta ja kiinnittää eri toimijoiden ja sektoreiden huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Suomen Urheiluliitto:n eri puolia, sen haasteita, mahdollisuuksia ja mahdollisia seurauksia tavoitteenaan valaista sen merkitystä ja auttaa ymmärtämään sen laajuutta ja merkitystä nykyään.
Suomen Urheiluliitto | |
---|---|
![]() |
|
Laji | yleisurheilu |
Tyyppi | kansallinen lajiliitto |
Toimialue | Suomi |
Lyhenne | SUL |
Perustettu |
– SVUL:n jaosto 1906 – lajiliitto 1931 |
Päämaja |
Valimotie 10 Helsinki |
Puheenjohtaja | Riikka Pakarinen |
Toimitusjohtaja | Harri Aalto |
Jäsenyydet | |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Suomen Urheiluliitto ry (aiemmin Urheiluliitto r.y.) eli SUL[1] on suomalaisen yleisurheilun lajiliitto. Liittoon kuuluu yli 600 jäsenseuraa, joiden toiminnassa on mukana 70 000 henkilöä. SUL on kansainvälisen yleisurheiluliiton WA:n jäsen.[2]
Liiton tavoitteena on tukea jäsenjärjestöjä tuottamaan kansainvälisesti menestyviä yleisurheilijoita ja järjestää yleisurheilutoimintaa erilaisille ryhmille.[2]
SUL:n toimitusjohtaja on Harri Aalto ja hallituksen puheenjohtaja Riikka Pakarinen.[3][4]
SUL oli aluksi Suomen voimistelu- ja urheiluliiton (SVUL) alainen urheilujaosto, mutta itsenäistyi omaksi liitokseen vuonna 1932[2]. SUL pysyi kuitenkin SVUL:n jäsenenä aina sen keskusjärjestöaseman päättymiseen saakka.
SUL:n jäsenseurat kuuluvat 21 alueelliseen piirijärjestöön, joista kolme on ruotsinkielisiä Svenska Finlands Idrottsförbundin (SFI) jäsenpiirejä.[2]
Piirijärjestöt ovat: Helsinki, Uusimaa, Häme, Lahti, Keski-Suomi, Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu, Länsi-Pohja, ja Lappi sekä ruotsinkieliset Nyland-Åboland, Åland ja Österbotten.[2]
SUL:n päättävinä eliminä toimivat liittovaltuusto ja hallitus. Valtuusto muodostuu piirien ja erityisryhmien edustajista ja valitsee hallituksen. Hallituksessa on 9–11 jäsentä mukaan lukien liiton puheenjohtaja. Hallituskausi on kaksivuotinen.[2] Hallituksen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2019 Sami Itani.[5]
SUL:lla on noin 25 varsinaista työntekijää. Ylintä johtoa edustaa toimitusjohtaja.[2] Toukokuusta 2018 tehtävässä on toiminut Harri Aalto.[6]
SVUL:n urheilujaoston puheenjohtajat:
SUL:n puheenjohtajat:
SUL:n kunniapuheenjohtajat:
Suomen Urheiluliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 6 322 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 1 082 000 euroa.[8]