Ragnar Stenberg

Tässä artikkelissa tarkastellaan Ragnar Stenberg:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Syntymisestään lähtien Ragnar Stenberg on herättänyt jatkuvaa kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, niin politiikassa, populaarikulttuurissa, tieteessä kuin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Vuosien varrella Ragnar Stenberg on ollut tutkimusten ja tutkimusten kohteena, joissa on yritetty ymmärtää sen vaikutusta siihen, miten suhtaudumme, ajattelemme ja toimimme maailmassa. Epäilemättä Ragnar Stenberg on ollut tärkeiden muutosten päähenkilö, joka on synnyttänyt kiistoja, ihailua ja pohdintoja, jotka asettavat sen tärkeäksi aiheeksi nykyään. Tässä mielessä on mielenkiintoista analysoida Ragnar Stenberg:n eri näkökulmia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.

Ragnar Stenberg

Ragnar Olof Jakob Stenberg (14. kesäkuuta 1887 Helsinki – 6. joulukuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen yleisurheilija[1] ja urheiluvaikuttaja.[2] Hän edusti Helsingin Unitasta[3] ja Ylioppilasvoimistelijoita[1].

Stenberg karsiutui Lontoon olympialaisissa 1908 alkuerissä 100 ja 200 metrin juoksuissa.[3] 100 metrillä hän oli alkueränsä viides.[4] SM-kilpailuissa hän saavutti 100 metrillä hopeaa 1907 ja 1909[5], 400 metrillä kultaa 1907 ajalla 54,7[6][7], 110 metrin aitajuoksussa kultaa 1907 ajalla 16,8 ja 1909 ajalla 16,3[8][7], pituushypyssä hopeaa 1907[9] ja kolmiloikassa pronssia 1907[10]. Lisäksi hän voitti Suomen-mestaruuden juoksujen moniottelussa 1907 ja 1909.[2]

Stenbergin ennätys 100 metrillä oli 10,9, 200 metrillä 23,6, 400 metrillä 52,4 ja 110 metrin aidoissa 16,2.[2] Stenbergin 400 metrin tulos, Helsingissä 31.8.1907 juostu 53,0 on matkan ensimmäinen tilastoitu Suomen ennätys. Lauri Pihkala paransi ennätyksen aikaan 52,7 vuonna 1910. [3] Stenberg hyppäsi yleisurheilun SM-kisoissa 3. elokuuta 1907 pituushypyssä 640, joka oli 2,5 cm parempi kuin voimassa ollut Suomen-ennätys. Uuno Railo kuitenkin hyppäsi myöhemmin samassa kilpailussa 649, joten Stenbergin tulosta ei ratifioitu Suomen-ennätykseksi.[11]

Stenberg oli ammatiltaan hammaslääkäri. Hän toimi SVUL:n yleisurheilujaoston puheenjohtajana vuosina 1914–1915 ja 1918–1922 sekä kuului IAAF:n hallitukseen vuodesta 1921 lähtien.[2]

Lähteet

  • Hannus, Matti & Laitinen, Esa & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat Kalevan malja - Vuosisata yleisurheilun Suomen mestaruuksia. Suomen Urheiluliitto: Gummerus, 2002. ISBN 951-96491-5-8

Viitteet

  1. ↑ a b Ragnar Stenberg Sports Reference.com. Arkistoitu 20.9.2011. Viitattu 15.7.2009. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d 400 metrin legendat Ragnar Stenberg www.kolumbus.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 25.10.2016.
  3. ↑ a b c Ragnar Stenberg Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  4. ↑ Raevuori, Antero: Huippu-urheilun maailma 1, s. 10. WSOY, 1978.
  5. ↑ Hannus, Laitinen, Martiskainen 2002, s. 174
  6. ↑ Hannus, Laitinen, Martiskainen 2002, s. 181
  7. ↑ a b Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 446. Otava, 1970.
  8. ↑ Hannus, Laitinen, Martiskainen 2002, s. 207
  9. ↑ Hannus, Laitinen, Martiskainen 2002, s. 223
  10. ↑ Hannus, Laitinen, Martiskainen 2002, s. 227
  11. ↑ Helsingin Sanomat, 4.8.1907, s. 5. HS Aikakone. Viitattu 20.5.2020.