Tämä artikkeli käsittelee aihetta Hohenzollernin linna, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Hohenzollernin linna:tä on analysoitu eri näkökulmista, mikä on synnyttänyt erilaisia keskusteluja ja ristiriitaisia mielipiteitä. Kautta historian Hohenzollernin linna on ollut tärkeä rooli eri yhteyksissä, mikä on johtanut sen syvälliseen tutkimukseen. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan globaalin ja päivitetyn näkemyksen Hohenzollernin linna:stä, jossa käsitellään sen alkuperää, kehitystä ja sen nykyistä vaikutusta. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle täydellisemmän käsityksen Hohenzollernin linna:stä ja sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Hohenzollernin linna (saks. Burg Hohenzollern) on linna Baden-Württembergin osavaltiossa Saksassa. Se sijaitsee Hechingenin kaupungin lähellä, noin 50 kilometriä Stuttgartin kaupungista etelään. Sitä pidetään Hohenzollern-suvun kotipaikkana. Suku nousi valtaan keskiajalla ja hallitsi Preussia ja Brandenburgia ensimmäisen maailmansodan loppuun.
Linna rakennettiin alun perin 1000-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Se kuitenkin tuhottiin täysin kymmenen kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen vuonna 1423. Sen tilalle rakennettiin vuosina 1454-1461 suurempi ja jykevämpi linna, joka oli sotien aikana svaabialaisen Hohenzollernin suvun turvapaikka. 1700-luvun loppupuoliskolla linnan kuitenkin annettiin rapistua ja tuhoutua, kun sen ajateltiin menettäneen strategisen merkityksensä.
Kolmannen linnan, joka on edelleen pystyssä, rakennutti vuosina 1846-1867 Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV. Fredrik Vilhelm palkkasi työhön arkkitehti Friedrich August Stülerin, joka suunnitteli linnan englantilaisvaikutteiseen uusgoottilaiseen tyyliin.[1] Vaikutteita otettiin myös Loiren alueen linnoista. Koska linna rakennettiin pääosin suvun muistomerkiksi, eivät suvun jäsenet asuneet siellä. Vasta vuonna 1945 kruununprinssi Wilhelm otti sen kodikseen. Kruununprinssi ja hänen puolisonsa Cecilie on myös haudattu linnaan.