Nykyään Hollandaisekastike on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Hollandaisekastike on ollut viime vuosina lukuisten tutkimusten ja keskustelujen kohteena sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja teknologiaan. Kun yleinen tietoisuus Hollandaisekastike:stä kasvaa, on tärkeää analysoida sen vaikutukset täysin ja ottaa huomioon mahdolliset pitkän aikavälin seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme Hollandaisekastike:een liittyviä eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Hollandaisekastike (ransk. sauce hollandaise) on yksi vanhimmista emulsiokastikkeista. Sen kuvasi ensimmäisen kerran vuonna 1651 burgundilainen François Pierre de La Varenne uraauurtavassa keittokirjassaan Le cuisinier françois.
Kastike valmistetaan veden, etikan ja sitruunamehun seosliemestä, johon lisätään munankeltuaisia ja voita. Kastikkeen valmistus vaatii taitoa, mutta onnistuessaan se on kermaisen kuohkeaa ja juoksevaa. Aineet valutetaan kastikkeeseen vähitellen kapeana nauhana. Kastiketta käytetään parsan ja munaruokien päällä.[1] Kastiketta käytetään yleensä kuorruttamiseen ja kastikkeeksi äyriäisille, vihanneksille, vaalealle lihalle ja linnuille. Se sopii myös aamiaspöytään ja brunssiruokaan.[2] Kastike ei kestä lämpösäilytystä, koska se juoksettuu hyvin herkästi. Myös kastiketta valmistettaessa tulee varoa ylikuumenemista. Tämän vuoksi kastiketta tehtäessä tarvittaessa kattila on otettava pois liedeltä tai kulho on otettava pois vesihauteesta.[3]
Hollandaisekastikkeesta on monia muunnelmia, kuten esim. béarnaisekastike, joka maustetaan kirvelillä ja rakuunalla. Hollandaise, jossa on valkoviiniin keitettyä kalalientä on nimeltään sauce vin blanc. Jos hollandaiseen lisätään kermaa, on se nimeltään mousseline.[4]