Hopeakloridi

Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä Hopeakloridi:een, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen viime aikoina. Hopeakloridi on aihe, joka on herättänyt keskustelua, kiistoja ja analyyseja eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tämän artikkelin aikana tutkimme Hopeakloridi:een liittyviä eri näkökohtia, sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa ja sen merkitystä globaalissa kontekstissa. Lisäksi analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Hopeakloridi:n ympärillä, tavoitteenamme tarjota laajempi ja kattavampi näkemys aiheesta. Lue eteenpäin saadaksesi selville kaiken, mitä sinun tulee tietää Hopeakloridi:stä!

Hopeakloridi
Tunnisteet
CAS-numero 7783-90-6
PubChem CID 24561 ja 5460490
Ominaisuudet
Molekyylikaava AgCl
Moolimassa 143,32 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen kiinteä aine
Sulamispiste 455 °C [1]
Kiehumispiste 1 550 °C [1]
Tiheys 5,56 g/cm3 [1]
Liukoisuus veteen 5,6 · 10−5 g / 100 ml (50 °C) [2]

[3]

Hopeakloridi (AgCl) on hopea- ja kloridi-ionien muodostama ioniyhdiste. Hopeakloridia esiintyy luonnossa sarvihopea- eli klooriargyriitti-nimisenä mineraalina.[4]

Kemialliset ominaisuudet

Hopeakloridi on hyvin niukkaliukoista veteen. Hopeakloridia valmistetaankin lisäämällä hopeanitraattia kloridisuolaliuokseen, kuten kaliumkloridiliuokseen. Tällöin hyvin huonosti veteen liukeneva hopeakloridi saostuu ja voidaan kerätä. Lisäksi syntyy kaliumnitraattia, joka jää vesiliuokseen.[5]

KCl(aq) + AgNO3(aq) → AgCl(s) + KNO3(aq)

Hopeakloridi liukenee komplekseja muodostaen alkalimetallien syanidiliuoksiin, tiosulfaattiliuoksiin, ammoniumkarbonaatti- ja -kloridiliuoksiin sekä elohopeanitraattiliuoksiin. [1]

Käyttö

Hopeakloridia käytetään valokuvauspapereissa. Hopeakloridi on herkkä valolle, joka hapettaa kloridi-ioneja, jolloin hopeaionit vastaanottavat niistä vapautuvat elektronit ja pelkistyvät metalliseksi hopeaksi. Pelkistyminen johtaa mustan kuvan syntymiseen. Valokuvauksessa käytetään hopeakloridin lisäksi myös hopeabromidia ja hopeajodidia. [4]

Cl− + valoenergiaa → Cl + e−
Ag+ + e− → Ag

Tarkoissa pH-mittareissa käytetään standardielektrodeina kalomelielektrodia tai hopea-hopeakloridielektrodeja. [6]

Hopeakloridia voidaan käyttää magnesium-hopeakloridipattereissa. Patterissa magnesium hapettuu magnesiumkloridiksi ja hopeaionit pelkistyvät. Magnesium-hopeakloridipatterin tuottama lähdejännite on 2,59 V ja napajännite on noin 1,5 V. Magnesium-hopeakloridipattereissa elektrolyyttinä on merivesi, ja niitä käytetään esimerkiksi poijujen valojen jännitelähteinä sekä erilaisissa meteorologisissa laitteissa. Jännitelähteessä tapahtuva kokonaisreaktio on:

Mg(s) + 2 AgCl(s) → 2 Ag(s) + Mg2+(aq) + 2 Cl−(aq) [7]

Hopea ja bakteerit

Hopeaionit kykenevät tappamaan mikro-organismeja kuten bakteereja ja pieniä alkueläimiä. Hopeakloridia ja muita niukkaliukoisia hopeayhdisteitä käytetään haavojen hoidossa, vaikka ovat ihmiselle ja ympäristölle erittäin haitallisia (raskasmetalli). Ne tappavat kuitenkin tehokkaasti niin hyviä kuin huonoja pienorganismeja sekä bakteereja, jotka voisivat haitata haavojen parantumista.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Silver chloride MSDS ScienceLab. Arkistoitu 12.1.2009. Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)
  2. ↑ Silver Chloride (AgCl) Crystran Ltd.. Arkistoitu 28.12.2008. Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)
  3. ↑ Silver Chloride (Hopeakloridi) Käyttöturvallisuustiedote. 5.7.2021. Sigma-Aldrich/Merck. Viitattu 21.1.2022.
  4. ↑ a b Silver chloride – no graduation pictures without it Chlorine Online. Euro Chlor. Arkistoitu 9.6.2009. Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)
  5. ↑ silver processing Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)
  6. ↑ R. J. D. Tilley: Understanding Solids, s. 264. John Wiley and Sons, 2004. ISBN 978-0-470-85275-0 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)
  7. ↑ Ronald Dell, David Anthony & James Rand: Understanding batteries, s. 88. RSCPublishing, 2001. ISBN 978-0-85404-605-8 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla