Tässä artikkelissa perehdymme Hovi:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja havaitsemme sen vaikutuksen eri elämänalueille. Hovi on jättänyt jälkensä moniin ihmisen olemassaolon näkökohtiin sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan, sen merkityksellisyyteen historiassa, sen vaikutuksista populaarikulttuuriin ja sen merkitykseen akateemisessa alalla. Näillä sivuilla analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja tulevaisuuden potentiaalia, paljastamme sen mysteerit ja tarjoamme täydellisen ja rikastuttavan vision Hovi:stä. Valmistaudu lähtemään löytö- ja tiedonmatkalle tästä jännittävästä aiheesta.
Hovi on hallitsijan (historiallisesti myös korkeiden aatelisten tai kirkkoruhtinaiden) asunto, tilukset ja muu lähiympäristö sekä siihen kuuluva henkilökunta.[1] Hovissa sen haltija, teki päätöksensä ja vietti siellä aikaa. Hovit ovat tärkeitä kulttuurillisia ja poliittisia keskuksia. Hovit on useimmiten rakennettu palatsiin tai linnaan, mutta mahdollisesti myös kartanoon tai muuhun suureen rakennukseen. Renessanssin aikaan hovit kehittyivät enemmän kulttuurilliseen suuntaan. Tällöin kuninkaalliset, ruhtinaat ja muut aateliset ja rikkaat kiinnostuivat taiteesta, varsinkin antiikkisesta ja keräsivät suuret kokoelmat hoveihinsa.
Hovin tärkeitä työntekijöitä ovat mm. hovimarsalkka, hovimestari, hovimies, hovitaiteilija ja hovinarri. Hoviin kuului myös paljon muutakin väkeä, jotka hoitivat hovia, sen ympäristöä kuin asukkaita, joita he myös palvelivat ja avustivat.
Muinaisen Egyptin faaraon hovissa oli runsaslukuinen palveluskunta. Erityisenä kunniatehtävänä pidettiin faaraon aamupukeutumisessa avustamista. Merkittävää osaa hovissa esittivät faaraoiden imettäjät. Ramses III:n aikana faaraon haaremissa paljastui salaliitto, jonka tavoitteena oli vanhan ja sairaalloisen Ramses III:n syrjäyttäminen.[2]
Tunnetuin suomalainen hovi sijaitsee Turun linnassa.
Savossa, Karjalassa ja Inkerissä hovi-nimitys viittaa kartanoihin ja yleensäkin suuriin maatiloihin.[3]