Nykymaailmassa Huntuvaahtera:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Huntuvaahtera on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, ammattimaisen merkityksensä tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan täysin Huntuvaahtera:n merkitystä ja vaikutuksia tarjoamalla sekä yleiskatsauksen että yksityiskohtaisen analyysin sen eri näkökohdista. Seuraavien rivien aikana syvennymme Huntuvaahtera:n kiehtovaan maailmaan tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkökulma tähän nykyisen panoraaman epäilemättä tärkeän aiheeseen.
Huntuvaahtera | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Sapindales |
Heimo: | Saippuamarjakasvit (Vaahterakasvit Aceraceae) |
Suku: | Vaahterat Acer |
Laji: | triflorum |
Kaksiosainen nimi | |
Acer triflorum |
|
Katso myös | |
Huntuvaahtera (Acer triflorum) on vaahteroihin (Acer) kuuluva lehtipuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Kiinan pohjoisosissa ja Korean niemimaalla. Se kasvaa 3–10 metriä korkeaksi. Puun lehdet ovat kolmilehdykkäiset,[2] kukin lehdykkä on 5–10 cm pitkä ja kolmisen senttiä leveä. Runko on uurteinen. Keltaiset, pienet kukat kasvavat kolmen kukan terttuina.[3]
Huntuvaahtera jää pieneksi ja kasvaa hitaasti, minkä takia se on suosittu pienten pihojen ja kadunvarsien koristekasvi.[3][4] Puu menestyy ainakin eteläisessä Suomessa[2].