Vaahterat
Nykymaailmassa Vaahterat:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Vaahterat on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi aihe, joka herättää uteliaisuutta ja keskustelua eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Vaahterat:een liittyviä eri puolia ja näkökulmia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme syventämään Vaahterat:n ymmärrystä tarjoamalla kattavan näkemyksen, jonka avulla lukijat voivat syventyä tähän kiehtovaan aiheeseen ja laajentaa tietämystään siitä.
| Vaahterat | |
|---|---|
 Metsävaahtera (Acer platanoides) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: | Saippuamarjakasvit Sapindaceae |
| Suku: |
Vaahterat Acer L. |
| Katso myös | |
Vaahterat (Acer) on saippuamarjakasveihin (Sapindaceae) kuuluva kasvisuku. Se on aiemmin luokiteltu vaahterakasveihin (Aceraceae).
Vaahteroiden sukuun kuuluu noin 150–170 lajia[1][2] ja niitä kasvaa luontaisina läpi koko pohjoisen pallonpuoliskon aivan kylmimpiä ja kuumimpia alueita lukuun ottamatta[2]. Ihmisten mukana levinneinä tulokkaina niitä tavataan myös muun muassa Etelä-Amerikassa ja Uudessa-Seelannissa[2].
Kuvaus
Vaahterat ovat kesävihantia, tavallisesti yksikotisia puita tai pensaita. Lehdet kasvavat vastakkain. Lehtilapa on yleensä liuskainen. Kukinto on terttumainen huiskilo. Hedelmä on kaksilohkoinen lohkohedelmä. Lohkoissa on pitkä lenninsiipi.[3][4]
Vaahteroiden syysasu on värikäs, minkä takia monia vaahteroita käytetään yleisesti puistopuina.
Lajeja ja alalajeja
- Pääartikkeli: Luettelo vaahteralajeista
- Acer argutum – suippuliuskavaahtera[5]
- Acer barbinerve – viitavaahtera[6]
- Acer buergerianum – kolmihammasvaahtera[6]
- Acer campestre – niverävaahtera[6]
- Acer capillipes – uurrekaarnavaahtera[5]
- Acer cappadocicum – kappadokianvaahtera[5]
- Acer carpinifolium – pyökkivaahtera[5]
- Acer circinatum – viinivaahtera[6]
- Acer cissifolium – kissusvaahtera[6]
- Acer crataegifolium – orapihlajavaahtera[5]
- Acer davidii – davidinvaahtera[5]
- Acer distylum – lehmusvaahtera[5]
- Acer glabrum – kääpiövaahtera[6]
- Acer griseum – kuparivaahtera[5]
- Acer heldreichii – heldreichinvaahtera[5]
- Acer hyrcanum – turkinvaahtera[7]
- Acer japonicum – hokkaidonvaahtera[6]
- Acer macrophyllum – oregoninvaahtera[8]
- Acer mandshuricum – mantsurianvaahtera[6]
- Acer maximowiczianum – nikonvaahtera[6]
- Acer micranthum – honshunvaahtera[5]
- Acer miyabei – miyabenvaahtera[5]
- Acer monspessulanum – ranskanvaahtera eli montpellierinvaahtera[5]
- Acer negundo – saarnivaahtera[6]
- Acer palmatum – japaninvaahtera[6]
- Acer pensylvanicum – pennsylvanianvaahtera[6]
- Acer pictum
- Acer pictum subsp. mono – idänvaahtera[5] (syn. Acer mono)
- Acer platanoides – metsävaahtera[6]
- Acer pseudoplatanus – vuorivaahtera[6]
- Acer pseudosieboldianum – koreanvaahtera[6]
- Acer rubrum – punavaahtera[6]
- Acer rufinerve – ruostevaahtera[5]
- Acer saccharinum – hopeavaahtera[6]
- Acer saccharum – sokerivaahtera[6]
- Acer sempervirens – kreetanvaahtera
- Acer shirasawanum – hondonvaahtera[5]
- Acer sieboldianum – sirovaahtera[6]
- Acer spicatum – tähkävaahtera[6]
- Acer tataricum – tataarivaahtera[6] eli pikkuvaahtera
- Acer tataricum subsp. ginnala – mongolianpikkuvaahtera eli mongolianvaahtera (syn. Acer ginnala)
- Acer tataricum subsp. semenovii – turkestaninvaahtera
- Acer tataricum subsp. tataricum – tataaripikkuvaahtera eli tataarivaahtera
- Acer tegmentosum – amurinvaahtera[6]
- Acer triflorum – huntuvaahtera[6]
- Acer truncatum – liekkivaahtera[5]
- Acer tschonoskii – perhosvaahtera[5]
- Acer ukurunduense – kiinanvaahtera[6]
- Acer velutinum – nukkavaahtera[5]
Lähteet
- ↑ World Flora Online: Acer L. World Flora Online. 2021. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Plants of the World Online: Acer L. Plants of the World Online. 2021. Kew Science. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P., Tigerstedt, P. M. A. & Koistinen, M.: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0
- ↑ Hämet-Ahti, L. ym.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Räty, E. (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9
- ↑ Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Acer hyrcanum Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 19.4.2019.
- ↑ Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Acer macrophyllum Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 10.4.2012.