Rosidit

Tässä artikkelissa tutkimme Rosidit:n aihetta ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Rosidit on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo vuosia, eikä sen merkitys ole vähentynyt ajan myötä. Viime vuosikymmeninä olemme nähneet merkittäviä edistysaskeleita ja tutkimusta Rosidit:n ympärillä, mikä on lisännyt ymmärrystä ja tietoisuutta sen tärkeydestä. Tämän artikkelin kautta perehdymme Rosidit:n eri puoliin sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin jokapäiväisen elämän eri alueilla. Toivomme, että tämä tutkimus auttaa valaisemaan Rosidit:tä ja sen vaikutuksia nykymaailmassa.

Rosidit
Kurtturuusun (Rosa rugosa) kukkia ja hedelmiä
Kurtturuusun (Rosa rugosa) kukkia ja hedelmiä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Streptophyta
Luokka: Embryopsida
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä
Kladi: Rosidit[1][2]
Katso myös

  Rosidit Wikispeciesissä
  Rosidit Commonsissa

Rosidit (engl. rosids, joskus tieteellisellä nimellä Rosidae[a]) ovat aitokaksisirkkaisiin kasveihin kuuluva yksisyntyinen ryhmä eli kladi.[1][2][3] Suureen ryhmään kuuluu yli 70 000 lajia, mikä on enemmän kuin neljännes kaikista koppisiemenisistä kasveista.[2] Rosideihin kuuluu useita tärkeitä hyötykasveja, kuten puutarhamansikka, omena, luumu, pavut ja kaalit, sekä lukuisia ekologisesti ja taloudellisesti tärkeitä puita, kuten koivut, tammet, aitomahongit ja eukalyptukset.[2][4]

Kuvaus

Rosidit ovat kasviryhmänä laaja ja monimuotoinen. Ryhmään kuuluu niin ruohoja kuin pensaita ja suuriakin puita. Ryhmään kuuluu myös kuivakkokasveja, kuten useat tyräkkikasvit (Euphorbiaceae), loiskasveja, kuten rafflesiat (Rafflesia), ja vesikasveja, kuten heimo Podostemaceae. Hernekasveilla ja yhdeksällä muulla rosidien heimolla esiintyy typpeä sitovia symbioottisia bakteereja.[4]

Muodon ja rakenteen piirteistä ryhmän kasveja yhdistävät ponneltaan selkäliittoiset heteet, joiden palhon ja ponnen liitoskohta on kapea ja lokeroside ohut.[1]

Luokittelu

Rosidit jaetaan kasvien luokitusta kehittäneen Angiosperm Phylogeny Groupin mukaan 17 lahkoon, jotka voidaan basaalista Vitales-lahkoa lukuun ottamatta ryhmitellä kahteen ryhmään.[5] Ryhmän 17 lahkoa jaotellaan edelleen noin 140 heimoon ja yli 70 000 lajiin.[2] Siten rosidit muodostavat yli neljänneksen kaikista koppisiemenisistä kasveista.[2] Seuraava kaavio esittää lahkojen sukulaisuussuhteet:[5]

Rosidit (rosids)

Rosidien ryhmän lähimmät sukulaiset kuuluvat lahkoon Saxifragales. Hieman kaukaisempaa sukua ryhmälle ovat asteridit sukulaislahkoineen, lahkon Dilleniales muodostava heimo Dilleniaceae sekä lahko Gunnerales. Nämä kasviryhmät kuuluvat aitokaksisirkkaisten ydinryhmään (engl. core eudicots).[5]

Merkitys ihmiselle

Rosideihin kuuluu useita tärkeitä ravintokasveja, kuten mansikat, omena, päärynä, persikka, luumu, herne, maapähkinä, pavut ja kaalit.[2] Ryhmään kuuluu myös lukuisia monien ilmastoalueiden ekologisesti ja taloudellisesti tärkeitä puita, kuten koivut, tammet, viikunat, pajut, aitomahongit, vaahterat, lehmukset, siipipuut ja eukalyptukset.[4]

Huomautukset

  1. ↑ Tieteellinen nimi Rosidae tarkoittaa kuitenkin myös vanhemman Cronquistin luokittelun alaluokkaa. APG-luokittelun mukaisella rosidien ryhmällä ei ole varsinaista virallisesti julkaistua tieteellistä nimeä.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Stevens, P. F.: Rosales (Sivun kohta ROSIDS / ROSIDAE.) Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g Rosidit Pinkka. Helsingin yliopisto. Viitattu 30.3.2021.
  3. ↑ Vairimaa, Reetta: Kä­ve­le kas­vien evo­luu­tion hal­ki Yliopisto-lehti. 29.4.2016. Helsingin yliopisto. Viitattu 30.3.2021.
  4. ↑ a b c Folk, Ryan A.; Sun, Miao; Soltis, Pamela S.; Smith, Stephen A.; Soltis, Douglas E. ja Guralnick, Robert P.: Challenges of comprehensive taxon sampling in comparative biology: Wrestling with rosids. American Journal of Botany, 2018, 105. vsk, nro 3, s. 433–445. Botanical Society of America. doi:10.1002/ajb2.1059 (englanniksi)
  5. ↑ a b c Stevens, P. F.: Main Tree Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)