Malvales

Tässä artikkelissa tutkimme Malvales:n maailmaa ja tutkimme sen oleellisimpia ja merkittävimpiä puolia. Sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen mahdollisiin sovelluksiin tulevaisuudessa uppoudumme kattavaan analyysiin, joka pyrkii valaisemaan tätä jännittävää aihetta. Tutkimuksen ja yksityiskohtaisen tutkimuksen avulla toivomme tarjoavamme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää täysin Malvales:n tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa. Liity kanssamme tälle löytö- ja tutkimusmatkalle, jossa tutkimme Malvales:n kaikkia puolia ymmärtääksemme täysin sen vaikutuksen ja potentiaalin.

Malvales
Lehtonäsiä (Daphne mezereum)
Lehtonäsiä (Daphne mezereum)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä
Kladi: Rosidit
Lahko: Malvales[1]
Dumort.
Katso myös

  Malvales Wikispeciesissä
  Malvales Commonsissa

Malvales on aitokaksisirkkaisten rosidien ryhmään kuuluva kasvilahko, johon kuuluu noin 6000 lajia kymmenessä heimossa. Malvakasvien (Malvaceae) heimossa on yli 4000 lajia, ja seuraavaksi suurimmassa, näsiäkasvien (Thymelaeaceae) heimossa, 750 lajia.

Malvales-lahkon kasvien fytokemiaa luonnehtii flavonien ja myrisetiinin esiintyminen. Anatomisia piirteitä ovat kerroksellinen jälsi, putkiloiden yksinkertaiset perforaatiot, vetopuun puuttuminen ja limasolujen esiintyminen.

Monilla lahkon kasveilla on kierteinen lehtiasento, pulvinukselliset lehtiruodit ja kourasuoniset lehdet. Yleensä kasvit ovat tähtikarvojen peittämiä. Kaarna on usein hyvin kuituinen (vrt. metsälehmus eli niinipuu) ja sitkeä.

Malvales-lahkon lajien kukassa on kierteinen (kontortti) teriö ja siitä puuttuu diskus eli pohjuskehrä. Heteitä on tavallisesti paljon. Sikiäimessä on muutama siemenaihe kutakin emilehteä kohden ja vartalo on pitkä. Hedelmä on kota, jonka pinta on joskus kuhmurainen tai piikkinen, ja siemenet tai hedelmän sisäpinta ovat karvaiset. Siemenkuoren anatomiaan kuuluu hyvin paksuuntunut ja ligniinipitoinen, pylväsmäisistä soluista rakentuva eksotegmen-kerros.[1]

Heimot

Lahko käsittää noin 3,2 % kaikista aitokaksisirkkaisista ja kaikkiaan 10 heimoa. Suomen kasvistossa on edustajia päivännouto-, malva- ja näsiäkasveista.

  • Neuradaceae – okakiekkokasvit
    • 3 sukua, 10 lajia Afrikasta Intiaan
    • synonyymi: Grielaceae
  • Thymelaeaceae – näsiäkasvit[2]
    • 46–50 sukua, 891 lajia yleismaailmallisesti
    • synonyymit: Daphnaceae, Gnidiaceae, Gonystylaceae, Phaleriaceae, Tepuianthaceae
  • Sphaerosepalaceae
  • Bixaceae – annattokasvit[2]
    • 2 suku, 15 lajia tropiikissa
    • synonyymit: Cochlospermaceae, Diegodendraceae
  • Cistaceae – päivännoutokasvit[2]
    • 8 sukua, 175 lajia enemmän tai vähemmän yleismaailmallisesti
    • synonyymi: Helianthemaceae
  • Sarcolaenaceae
    • 8 sukua, 60 lajia Madagaskarilla
    • synonyymit: Rhodolaenaceae, Schizolaenaceae
  • Dipterocarpaceae – siipipuukasvit (dipterokarpuskasvit)
    • 17 sukua, 680 lajia tropiikissa
    • synonyymi: Monotaceae
  • Cytinaceae
  • Muntingiaceae
  • Malvaceae – malvakasvit[2]
    • 243 sukua, ainakin 4225 lajia yleismaailmallisesti
    • synonyymit: Berryaceae, Bombacaceae, Byttneriaceae, Chiranthodendraceae, Dombeyaceae, Grewiaceae, Helicteraceae, Hermanniaceae, Hibiscaceae, Lasiopetalaceae, Melochiaceae, Pentapetaceae, Philippodendraceae, Plagianthaceae, Sparmanniaceae, Sterculiaceae, Theobromataceae, Tiliaceae, Triblobaceae, Triplochitonaceae.

Lähteet

  1. ↑ a b Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (APG IV) mobot.org. 2001–. Viitattu 31.3.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9