Hyvinkää–Karjaa-rata

Tässä artikkelissa tarkastellaan Hyvinkää–Karjaa-rata:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Se analysoi, kuinka tämä vaikutus on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa, ajatella ja suhtautua ympäristöömme. Hyvinkää–Karjaa-rata on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri tiedonaloilla psykologiasta taloustieteeseen, mukaan lukien politiikka ja teknologia. Kautta historian Hyvinkää–Karjaa-rata:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja sen merkitys on edelleen käsinkosketeltavaa nykyään. Tässä artikkelissa käsitellään Hyvinkää–Karjaa-rata:n laajuutta yksityiskohtaisesti ja tarkastellaan sen vaikutuksia nykymaailmaamme.

Hyvinkää–Karjaa
Perustiedot
Reitti Hyvinkää–Karjaa
Rakennettu 1871–1873
Avattu 1873
Lakkautettu
 • henkilöliikenne  1983
Omistaja Suomen valtio (vuodesta 1875)
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tavarajunia / vrk 10
Tekniset tiedot
Pituus 99,1 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys kyllä
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 80 km/h
 • tavaraliikenteessä 80 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus Hyvinkää–Karjaa[1]
Ohjauskeskus Helsinki (Pasila)
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Riihimäelle
99,0 Hy Hyvinkää
 Karkkilaan
 Helsinkiin
Hyvinkää (Hangon rata)
Suomen rautatiemuseo
Vantaanjoki
92,5 Vrl Viertola
Valtatie 3:n ylitys
Seututien 130 alitus
90,0 Npo Noppo
Valtatie 25:n ylitys
87,7 Periäinen
85,9 Altian raide
85,5 Rm Rajamäki
80,3 Kiv Kiljava
Seututien 132 alitus
77,1 Rö Röykkä
74,8 Kor Korpi
72,4 Tyrysoja
70,1 Haimoo
66,5 Sel Selki
62,9 Otp Otalampi
Seututien 120 alitus
60,3 Katinhäntä
55,4 Oja Ojakkala
 Olkkalaan (pur.)
Valtatie 2:n alitus
48,4 Nm Nummela
44,8 Hiidenmäki
Seututien 110 ylitys
Valtatie 1:n ylitys
40,8 Mui Muijala
34,8 Lo Lohja
 Lohjan satamaan (pur.)
 Lohjan satamaan
5,0 Loj Lohjanjärvi
Seututien 116 ylitys
31,4 Keskilohja
Valtatie 25:n alitus
24,6 Virkkala
21,5 Krn Kirkniemi
14,8 Mso Mustio
12,8 Ingvalla
7,9 Mel Meltola
 Helsinkiin
0,0 Kr Karjaa
 Turkuun
 Hankoon
Merkkien selitykset
Hyvinkään rautatieasema Hyvinkää–Karjaa-rataosalla.

Hyvinkää–Karjaa-rata on Suomen rataverkon osuus Hyvinkään ja Karjaan välillä. Rataosuuden pituus on 99 kilometriä, se on yksiraiteinen ja sähköistetty vuoden 2024 lopussa[2]. Rataosalle valmistui joulukuussa 2009 kulunvalvonta ja kauko-ohjaus, jolloin radioloppuopastinjärjestelmäselvennä poistettiin käytöstä. Samalla Kirkniemen junasuoritus lopetettiin.lähde?

Rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä, kalustonsiirtoliikennettä ja satunnaista museojunaliikennettä. Radan tärkeimpiin teollisuusasiakkaisiin kuuluu Sappi-konsernin Kirkniemen paperitehdas. Radalla kulkee neljä tavarajunaparia päivässä.lähde?

Historia

Tämä rata on alkuaan osa Hyvinkään ja Hangon välistä, Suomen ensimmäistä yksityisin varoin rakennettua leveäraiteista rautatietä. Rataosuus rakennettiin vuosina 1871–1873, ja sen rakentamisen rahoittivat pietarilaiset liikemiehet. Hankkeen etuna nähtiin Hangon edullinen sijainti talvisatamana, joka pysyi pitkään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ulkomaankaupan talviaikanakin. Toiminta osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, pietarilaiset liikemiehet menettivät omaisuutensa ja rata päätyi valtion omistukseen parin vuoden kuluttua sen avaamisesta.[3]

Säännöllistä henkilöliikennettä radalla on ollut viimeksi vuonna 1983. Museojunia liikennöidään kuitenkin usein.[4]

Sähköistys

Hankesuunnitelma Hyvinkää–Karjaa–Hanko-radan sähköistämiseksi valmistui vuonna 2019, ja helmikuussa 2021 Traficom hyväksyi suunnitelman. Sähköistys rakennettiin vuosina 2021–2024.[2][5][6][7] Hankkeeseen sisältyi myös rataosalla olevien tasoristeysten turvallisuuden parantaminen niitä poistamalla tai muilla järjestelyillä. Hankkeen kustannusarvio oli 62 miljoonaa euroa, josta sähköistyksen osuus oli 46 miljoonaa euroa.[8]

Lähteet

  1. ↑ F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 1.2.2010.
  2. ↑ a b Hanko-Hyvinkään rata sähköistyi 2025. Hangon satama. Viitattu 28.3.2025.
  3. ↑ Bergström, Matti; Kilpiö, Olavi (toimittajat): Leveät kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset leveäraiteiset rautatiet, s. 117–178. Suomen rautatiemuseo, Hyvinkää, 2008. ISBN 978-951-96543-9-3
  4. ↑ Hyvinkää–Hanko-radan kapasiteetin parantaminen (PDF) (s. 17) 2022. Väylävirasto. Viitattu 28.4.2023.
  5. ↑ Tiainen, Paula: Lukuisia vaarallisia tasoristeyksiä poistuu Hangon ja Hyvinkään väliltä, kun rata sähköistyy – Näin muutos vaikuttaa asukkaiden arkeen Yle Uutiset. 30.8.2021. Viitattu 30.10.2021.
  6. ↑ Lukkari, Esko: Hyvinkää–Hanko-ratavälin sähköistys alkamassa Osto & logistiikka. 19.8.2021. Viitattu 30.10.2021.
  7. ↑ Repo, Harri: Hyvinkään ja Hangon välisen radan sähköistys alkaa – 165 km pitkä urakka valmistuu vuonna 2024 (Maksullinen artikkeli) Tekniikkatalous. 19.8.2021. Viitattu 30.10.2021.
  8. ↑ Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen Väylävirasto. Viitattu 23.12.2020.

Aiheesta muualla