Hämäräsokeus

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Hämäräsokeus, joka on herättänyt suurta kiinnostusta useilla aloilla. Hämäräsokeus on kiinnittänyt asiantuntijoiden, harrastajien ja suuren yleisön huomion, joten on tärkeää analysoida ja syventää tätä aihetta. Kautta historian Hämäräsokeus:llä on ollut merkittävä rooli eri yhteyksissä ja se on vaikuttanut muun muassa sosiaalisiin, kulttuurisiin, poliittisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Siksi on välttämätöntä tutkia tätä aihetta perusteellisesti ymmärtääksesi sen vaikutus ja merkitys nykyään. Hämäräsokeus:n yksityiskohtaisen tutkimisen avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, jotta voimme osaltaan rikastaa tietoa ja ymmärtää sen tärkeyttä.

Hämäräsokeus
Normaalinäkö vasemmassa kuvassa ja hämäräsokeus oikeassa kuvassa.
Normaalinäkö vasemmassa kuvassa ja hämäräsokeus oikeassa kuvassa.
Luokitus
ICD-10 H53.6
ICD-9 368.6
MedlinePlus 003039
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Hämäräsokeus eli yösokeus tai nyktalopia on kykenemättömyyttä nähdä hämärässä.[1] Hämäräsokeus johtuu silmän verkkokalvon sauvasolujen kyvyttömyydestä mukautua hämärään.[2] Hämäräsokeus jaetaan kahteen tyyppiin: ensimmäisessä tyypissä näkökenttä ja -tarkkuus ovat normaalit, toisessa niissä esiintyy häiriöitä.[3]

Tila voi olla perinnöllinen, tai sen syynä voi olla A-vitamiinin puute.[3][4] Hämäräsokeus on yleisempää pojilla kuin tytöillä.[3]

Hämäräsokeus voi aiheuttaa lapselle pimeänpelkoa.[3]

Lähteet

  1. ↑ hämäräsokeus Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 23.6.2017.
  2. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
  3. ↑ a b c d Hämäräsokeus voi selittää pimeän pelon. 27.1.2003. Tiede. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 18.2.011.
  4. ↑ Facta 2001 s. 330