Tässä artikkelissa tutkimme Idänpäästäinen:n kiehtovaa maailmaa ja sen monia puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Idänpäästäinen on ollut ratkaisevassa roolissa useilla alueilla vaikuttaen kulttuuriin, politiikkaan, tieteeseen ja ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tutkimme sen alkuperää, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja tutkimme sen merkitystä nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Idänpäästäinen:stä sekä sen eettisistä ja moraalisista vaikutuksista nykyään. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Idänpäästäinen:n läpi ja löydä sen kaikki vivahteet ja merkitykset!
Idänpäästäinen | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Soricomorpha |
Heimo: | Päästäiset Soricidae |
Alaheimo: | Varsinaiset päästäiset Soricinae |
Suku: | Sorex |
Laji: | caecutiensis |
Kaksiosainen nimi | |
Sorex caecutiens |
|
![]() Idänpäästäisen levinneisyys |
|
Katso myös | |
Idänpäästäinen (Sorex caecutiens) on Euraasiassa esiintyvä päästäislaji.
Suomessa idänpäästäisiä on maan itä- ja pohjoisosissa ja se on rauhoitettu laji.[3]
Idänpäästäisen pään ja vartalon pituus on 44–70 mm, hännän pituus 31–45 mm ja paino 3–8 grammaa. Hännän sivuilla on selvä väriraja ja hännän päässä on pieni tummahko tupsu. Idänpäästäinen on usein helppo tunnistaa sen saippuamaisesta ominaistuoksusta.
Idänpäästäistä tavataan taiga- ja tundravyöhykkeellä, joka ulottuu Pohjois-Ruotsista Suomen yli Siperiaan, Mongoliaan ja Koreaan, sekä Sahalinin ja Hokkaidōn saarilla. Se elää yleisimmin taigan havu-, seka- ja lehtimetsissä, mutta sitä on tavattu myös puronvarsien vaivaiskoivikoissa tundralla. Se suosii kosteita ympäristöjä kuten paksusammalisia korpimetsiä ja välttää viljelysmaita.[1]
Idänpäästäinen syö hyönteisiä kuten esimerkiksi ruskomäntypistiäisiä (Neodiprion sertifer), hämähäkkejä ja matoja. Koska se tarvitsee vähemmän ruokaa kuin isommat päästäiset, se pärjää karummilla alueilla.[1]