Idrisidit
Tässä artikkelissa tutkimme Idrisidit-aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Idrisidit on ollut kiinnostava aihe vuosikymmeniä, ja sen merkitys on edelleen suuri. Tällä kiertueella tutkimme sen alkuperää, sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja sen kehitystä ajan myötä. Samoin analysoimme Idrisidit:n ympärillä olevia erilaisia mielipiteitä ja kantoja sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Idrisidit:stä, jotta lukija saisi syvemmän ja täydellisemmän käsityksen tästä kiehtovasta ja vaikutusvaltaisesta aiheesta.
Idrisidit oli varhainen Marokon alueella vaikuttanut dynastia, joka väitti olevansa Muhammedin tyttären Fatiman ja Muhammedin vävyn Alin jälkeläisiä.[1] Sukulaisuus Muhammediin Alin kautta on Marokossa yleinen keino, jolla pyritään saamaan arvostusta väitteellä, jonka totuudenmukaisuutta on mahdoton tarkistaa.[2]
Tarinan mukaan dynastian perustaja oli Idris ibn Abdullah, joka olisi paennut vuonna 788 Mekasta Waliliin, joka oli kaupunki lähellä Fèsiä. Siellä hän saavutti arvostetun aseman, kun asukkaille selvisi, että hän oli profeetta Muhammedin jälkeläinen.[3] Idrisin oletetusta haudasta kaupungissa nimeltä Mawlay Idris tuli pyhiinvaelluskohde. Marokkolaisille se on edelleen tärkein Mekan, Medinan ja Jerusalemin jälkeen.[1] Idris I ei silti perustanut sitä.[4]
Sen sijaan Idrisin poika Idris II (791–828) perusti Fèsin kaupungin, josta tuli Marokon intellektuaalinen pääkaupunki nykyaikaan asti.[1] Väite satoja vuosia vanhasta Fèsin yliopistosta[1][5] on silti liioittelua; yliopisto perustettiin vuonna 1963.[6]
Varhaisella 800-luvulla idrisit hallitsivat alavia maanviljelysseutuja Atlantin ja osittain Välimeren rannoilla. Suurin osa berbereistä puhui tuolloin berberikieliä. Dynastialla ei ollut valtaa vuoristoisella ylängöllä eikä sen takaisessa Saharassa. Idris II:n jälkeen dynastia hajosi osiin.[1]
Idrisi-dynastian hallitsijat
- Idris ibn Abdullah eli Idris I (788–791)
- Rashid (sijaishallitsija), (791–802)
- Idris II (791–828)
- Muhammad ibn Idris (828–836)
- Ali ibn Muhammad, tunnettu nimellä Ali I (836–848)
- Yahya ibn Muhammad, eli Yahya I (848–864)
- Yahya ibn Yahya, eli Yahya II (864–874)
- Ali ibn Umar, eli Ali II (874–883)
- Yahya ibn Al-Qassim, eli Yahya III (883–904)
- Yahya ibn Idris ibn Umar, eli Yahya IV (904–917)
- Fatimidien hallinto (922–925)
- Al-Hajjam al-Hasan ibn Muhammad ibn al-Qassim (925–927)
- Fatimidien hallinto (927–937)
- Al Qasim Gannun Rif-vuorilla (937–948)
- Abudul Aish Ahmad Rif-vuorilla (948–954)
- Al-Hasan ibn Gannun, eli Hassan II, Rif-vuorilla (954–974)
Lähteet
- Robinson, David: Muslim Societies in African History. Cambridge University Press, 2011 (1. painos 2004). ISBN 978-0-521-53366-9 (englanniksi)
- Rogerson, B.: Matkaopas historiaan. (Pohjois-Afrikka) Suomi: Oy UNIpress Ab, 2006. ISBN 951-579-089-1
Viitteet
- ↑ a b c d e f Robinson 2011, s. 92
- ↑ Robinson 2011, s. 49–52
- ↑ Rogerson, s.157
- ↑ Mawlāy Idrīs Encyclopaedia of Islam, Second Edition. Brill. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ Top 10 oldest universities in the world, Collegestats.org
- ↑ Ian D. Morris: Fatima al-Fihri: modern legends, medieval sources iandavidmorris.com. 28.2.2014. Arkistoitu 6.8.2020.