Idänruskokäärme
Tässä artikkelissa tutkimme Idänruskokäärme:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Idänruskokäärme on jättänyt merkittävän jäljen moderniin maailmaan teknologiavaikutuksestaan populaarikulttuurin rooliin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Idänruskokäärme on muokannut uskomuksiamme, arvojamme ja käyttäytymistämme ja kuinka sen jatkuva läsnäolo vaikuttaa elämäämme nykyään. Tämä artikkeli pyrkii antamaan syvemmän ymmärryksen Idänruskokäärme:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa sekä pohtimaan sen tulevaisuutta ja kehitystä.
| Idänruskokäärme | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Heimo: | Myrkkytarhakäärmeet Elapidae |
| Alaheimo: | Melakäärmeet Hydrophiinae |
| Suku: | Pseudonaja |
| Laji: | textilis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Idänruskokäärme (Pseudonaja textilis) on laji myrkkytarhakäärmeiden heimossa. Laji elää Itä-, Keski- ja Pohjois-Australiassa ja sitä on löydetty myös Uudesta-Guineasta, mutta kyseessä on todennäköisesti erillinen laji. Idänruskokäärme on yksi tappavimmista käärmeistä ja aiheuttaa eniten käärmeenpuremasta johtuneita kuolemantapauksia Australiassa. Laji kasvaa 1,5–2,2 metrin mittaiseksi. Ravinnoksi kelpaavat monet eläimet, kuten liskot, sammakot, linnut ja jyrsijät. Idänruskokäärme munii 8–35 munaa. Se viihtyy kuivissa metsissä ja pensaikoissa sekä savanneilla. Idänruskokäärmeen väritys vaihtelee vaaleanruskeasta lähes mustaan. Nuoret käärmeet tuntee tasavärisistä aikuisista niskan mustasta juovasta. Ne voivat olla myös kokonaan täynnä mustia, punaisia tai kermanvalkoisia raitoja. Idänruskokäärme on levinnyt laajalle alueelle ja on aktiivinen sekä päivällä että yöllä. Uhattuna käärme nostaa yläruumiinsa ylös S-kirjaimen muotoon ja avaa suunsa iskien samalla nopeasti ja aggressiivisesti kohti uhkaajaansa.[2]
Lähteet
- ↑ Tallowin, O., O'Shea, M., Parker, F., Greenlees, M. & Shea, G.: Pseudonaja textilis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.7.2022. (englanniksi)
- ↑ O'Shea Mark & Halliday Tim: Matelijat ja sammakkoeläimet. readme.fi, 2009.
Aiheesta muualla
- ITIS: Pseudonaja textilis (englanniksi)
- The University of Adelaide, Australia, Clinical Toxinology Resources: Pseudonaja textilis (englanniksi)