Ilmari Ahonen
Nykymaailmassa Ilmari Ahonen on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka herättää edelleen kiinnostusta useilla aloilla. Olipa kyseessä terveyden, teknologian, kulttuurin tai politiikan alalla, Ilmari Ahonen:stä on tullut keskustelu- ja analyysikohde niin asiantuntijoille kuin ei-asiantuntijoillekin. Tämän aiheen ymmärtämisen ja syventämisen tärkeys piilee sen vaikutuksessa jokapäiväiseen elämäämme sekä sen kyvyssä vaikuttaa historian kulkuun. Siksi on olennaista tutkia Ilmari Ahonen:n eri puolia ja ulottuvuuksia ymmärtääksesi sen laajuuden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa. Tässä artikkelissa perehdymme Ilmari Ahonen:n tärkeimpiin näkökohtiin, jotta voimme valaista sen merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Ilmari Ahonen (11. huhtikuuta 1896 Helsinki – 16. helmikuuta 1980 Helsinki)[1] oli suomalainen arkkitehti ja professori. Hän suunnitteli 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa useita ortodoksisia kirkkorakennuksia.
Ahonen valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1922. Hän toimi Turun kaupungin rakennustarkastajana 1926–1936 ja Helsingin kaupungin apulaisrakennustarkastajana 1936–1950. Hän toimi yksityisarkkitehtina jo 1920-luvun alkupuolella ja kokonaan toimistonsa johtamiseen hän keskittyi vuodesta 1950 lähtien.[1]
Suunnittelutöitä
- As. Oy Kellonsoittaja, Turku 1925, Erik Bryggmanin kanssa [2]
- Turun Seurahuone, Turku 1928, Erik Bryggmanin kanssa [3]
- Turun työväentalo, Turku 1939–1940
- Pokrovan seurakunnan kappeli, Tiilimäki 25, Helsinki 1953 [4]
- Iisalmen profeetta Elian kirkko, Iisalmi 1957
- Asuinkerrostalo Jääkärinkatu 8, Helsinki 1958, Hilkka Särkijärven kanssa [5]
- Suonenjoen Kristuksen kirkastumisen kirkko, Suonenjoki 1957 (vihitty tsasounaksi 1958, kirkoksi 2007)
- Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko, Mikkeli 1958
- Kristuksen kirkastumisen kirkko, Kajaani 1959
- Lapinlahden kaikkien pyhien kirkko, Lapinlahti 1959 (alun perin tsasouna, vihitty kirkoksi 1987)
- Nurmeksen apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko, Nurmes 1959
- Savonlinnan ortodoksinen kirkko, Savonlinna 1959 (alun perin tsasouna, vihitty kirkoksi 2009)
- Siilinjärven suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkko, Siilinjärvi 1959 (alun perin tsasouna, vihitty kirkoksi 1979)
- Maaningan Karjalan Valistajien kirkko. Maaninka 1960
- Pyhän esipaimen Nikolaoksen kirkko, Ivalo 1960 (alun perin tsasouna, vihitty kirkoksi 1996) [6]
- Pyhän Johannes Kastajan syntymän tsasouna, Vesanto 1960 [7]
- Rautalammin pyhän Nikolaoksen kirkko, Rautalampi 1960
- Sukevan tsasouna, Sukeva 1960
- Valtimon Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Valtimo, Nurmes 1960 (alun perin tsasouna, vihitty kirkoksi 2005)
- Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko, Tuusniemi 1961 [8]
- Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen rukoushuone, Sonkajärvi 1961
- Pyhän Nikolauksen tsasouna, Salahmi 1961 [9]
- Kemin ortodoksinen kirkko, Kemi 1962
- Martinniemen ortodoksinen rukoushuone, Martinniemi, Oulu 1962 (poistui käytöstä 2016 ja purettiin 2019)
- Asuinkerrostalo Ruoholahdenkatu 4, Helsinki 1963 [10]
-
Pokrovan seurakunnan kappeli (1953). -
Suonenjoen ortodoksinen kirkko (alkujaan tsasouna, 1957). -
Mikkelin ortodoksinen kirkko (1958). -
Kajaanin ortodoksinen kirkko (1959). -
Lapinlahden ortodoksinen kirkko (1959). -
Nurmeksen ortodoksinen kirkko (1959).
Lähteet
- ↑ a b Kuolleita: Ilmari Ahonen. Helsingin Sanomat, 2.3.1980, s. 18. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Touko-kesäkuussa Erik Bryggmanin 125-juhlavuoteen liittyvää ohjelmaa Turussa ja Turun lähialueilla, ArchInfo 17.5.2016
- ↑ Turun Seurahuone on taas klassisen tyylikäs ja ylellinen, ProjektiUutiset 2/2019
- ↑ Helsingin kaupunginmuseo : Munkkiniemen rakennusinventointi 2003-2005
- ↑ Korttelit.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lapin ortodoksisen seurakunnan pyhäköt
- ↑ Pyhän Johannes Kastajan syntymän tsasouna
- ↑ Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Salahmin tsasouna (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Korttelit.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
