Ilmastotiede

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ilmastotiede-aihetta ja kaikkia siihen liittyviä näkökohtia. Sen alkuperästä sen merkitykseen tänään, sen mahdollisten tulevaisuuden vaikutusten kautta, uppoudumme kattavaan analyysiin, joka kattaa sekä historialliset että nykyajan näkökohdat. Ilmastotiede on erittäin kiinnostava aihe, jolla on merkittävä vaikutus useilla eri aloilla, joten sen ymmärtäminen kokonaisuudessaan on välttämätöntä. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Ilmastotiede:stä, tavoitteenamme tuottaa vankkaa ja rikastuttavaa tietoa tästä aiheesta.

Vuoden keskilämpötila eri osissa maapalloa ajanjakson 1961–1990 tilastojen perusteella.

Ilmastotiede eli klimatologia[1] on tieteenala, joka tutkii eri paikkojen ja alueiden ilmastoja eli keskimääräisiä säätiloja keskipitkien tai pitkien ajanjaksojen puitteissa.[2] Ilmastotiede tutkii samoja ilmakehän prosesseja kuin ilmatiede, jonka ohella siihen kuuluvat lisäksi näihin hitaasti vaikuttavat ympäristötekijät kuten merivirtojen tai auringon säteilyn muutokset.[3] Maantieteilijät tulkitsevat klimatologian usein maantieteen ja luonnonmaantieteen osa-alueeksi.

Ilmastotiede voidaan jakaa osiin tarkasteltavien alueiden koon mukaan: puhutaan mikroilmastotieteestä eli mikroilmastotutkimuksesta, mesoklimatologiasta eli keskikokoisten alueiden tutkimuksesta jne. Voidaan myös erottaa fysikaalinen ilmastotiede, jossa pääpaino on ilmastoon vaikuttavien fysikaalisten prosessien tutkimuksessa.[3]

Ilmastotieteellä on myös vahvat yhteydet maatalouteen, koska se selittää useiden viljelykasvien levinneisyysalueet.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Klimatologia (ilmastotiede) (3 op) Avoin yliopisto. Arkistoitu 22.4.2014. Viitattu 5.5.2012.
  2. ↑ Climate Glossary NWC Climate Prediction Center. Viitattu 5.5.2012.
  3. ↑ a b climatology Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.5.2012.

Aiheesta muualla