Ilmavalvonta-asema
Tässä artikkelissa tutkimme Ilmavalvonta-asema:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ihmisten huomion eri puolilta maailmaa. Ymmärtääksemme täysin tämän ilmiön, perehdymme sen historiaan, alkuperään ja kehitykseen ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja miten se on vaikuttanut jokapäiväiseen elämäämme. Monitieteisen lähestymistavan avulla tarkastelemme Ilmavalvonta-asema:een liittyviä olennaisimpia näkökohtia sen kulttuurisista ilmenemismuodoista sen merkitykseen tieteellisellä alalla tavoitteenamme tarjota kattava näkemys tästä jännittävästä aiheesta.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ei kytkeydy kunnolla kuin talvisota-aikaan. Laajennettava ja selkeytettävä.- Ja mikä nyt on lopulta ero asioiden Ilmavalvonta-asema ja Ilmavartioasema välillä? - Se ei selviä kummastakaan artikkelista. Ja oliko jotain eroa Talvi- ja jatkosodan väliullä? |
Ilmavalvonta-asema on yksittäinen näköhavaintopaikka ilmavalvontahavainnoille.
Suomen talvisodassa
Suomen talvisodan aikaan ilmavalvonta-asemalla oli yleensä yksi tai kaksi lottaa kahden tunnin valvontavuoroissa. Tavallisimmat ilmavalvonta-asemat oli perustettu kirkontorneihin, kellotapuleihin, tehtaiden katoille. Yksi kuuluisimmista ilmavalvonta-asemista oli Lahden kaupungintalon tornissa, joka menetettiin tammikuun 1940 pommituksessa. Sen jälkeen havaintopaikka siirrettiin urheilukentän katolle ja lopuksi hyppyrimäelle.
Kullakin ilmavalvonta-asemalla oli nelinumeroinen peiteluku, jonka perusteella ne erotettiin toisistaan sijaintipaikkaa paljastamatta. Näillä tiedoilla asemien sotapäiväkirjat on edelleen jäljitettävissä sota-arkistosta.