Ilona Herlin

Nykymaailmassa Ilona Herlin on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä. Ilona Herlin:stä on tullut keskustelun ja pohdinnan aihe, joko historiallisen merkityksensä, nykyiseen yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa tai tietyllä alueella vallitsevan vaikutuksensa vuoksi. Vuosien mittaan sitä on tutkittu, keskusteltu ja analysoitu, minkä ansiosta olemme saaneet syvemmän ja täydellisemmän näkemyksen Ilona Herlin:stä. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Ilona Herlin:een, ja pyrimme ymmärtämään sen tärkeyden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa.

Ilona Herlin
Henkilötiedot
Syntynyt8. huhtikuuta 1965
Kirkkonummi

Maria Ilona Herlin (s. 8. huhtikuuta 1965 Kirkkonummi) on Cargotecin omistajia yhdessä veljiensä Ilkka Herlinin ja Niklas Herlinin kanssa.[1] Hän on Kone Oy:n entisen toimitusjohtajan Pekka Herlinin tytär.

Ilona Herlinin pörssinoteeratun omaisuuden arvo oli vuonna 2022 noin 1,1 miljardia euroa.[2]

Herlin asuu Espoossa perheensä kanssa. Hän on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa ja toimii akateemisella uralla.[3]

Ilona Herlin työskentelee Helsingin yliopistossa suomen kielen laitoksen tutkijana ja dosenttina. Hänen väitöskirjansa koski alistuskonjunktioita, ja hän on julkaissut 2010-luvulla mm. tutkimuksen "alkaa tekemään" -rakenteesta.

Luottamustoimet

Ilona Herlin on toiminut Koneen säätiön hallituksen jäsenenä vuodesta 1995 sekä varapuheenjohtajana vuodesta 2002 lähtien.[4] Hän on myös Helsingin yliopiston,[5] Suomen kognitiivisen kielitieteen yhdistyksen (FiCLAn)[6] sekä Sähköherkkyyssäätiön hallituksen jäsen.[7]

Julkaisuja

  • Herlin, Ilona: Suomen kielen koska-konjuktion merkitys ja merkityksen kehitys. Helsinki: SKS, 1997. ISBN 951-717-977-4
  • Herlin, Ilona: Suomen kun. (Väitöskirja, Helsingin yliopisto) Helsinki: SKS, 1998. ISBN 951-746-044-9

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Herlin Maria Ilona – Cargotecin suuromistaja – HS.fi
  2. ↑ Tommi Melender: Pörssirikkaat 2022: Pörssin suurimmista salkuista suli valtavia summia Arvopaperi. 15.6.2022. Viitattu 12.11.2022.
  3. ↑ Simon, John: Koneen ruhtinas: Pekka Herlinin elämä, s. 345. (kolmas painos) Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23478-4
  4. ↑ Koneen Säätiön hallitus koneensaatio.fi. Koneen säätiö. Arkistoitu 23.5.2020. Viitattu 30.6.2020.
  5. ↑ Helsingin yliopiston hallitus 2018‒2021 helsinki.fi. Helsingin yliopisto. Viitattu 30.6.2020.
  6. ↑ Luodonpää-Manni, Milla; Penttilä, Esa; Viimaranta, Johanna: ”Introduction”, Empirical Approaches to Cognitive Linguistics: Aalyzing Real-Life Data. Cambridge University Press, 2017. ISBN 1-4438-7325-X Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Yhteystiedot sahkoherkkyyssaatio.fi. Viitattu 30.6.2020.

Aiheesta muualla