Inkeri Simola-Isaksson

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Inkeri Simola-Isaksson:n aihetta ja analysoida sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Inkeri Simola-Isaksson on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina, ja sen merkitys ylittää rajat ja kulttuurit. Kautta historian Inkeri Simola-Isaksson:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli yhteiskunnan kehityksessä, ja sen vaikutus on edelleen merkittävä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Inkeri Simola-Isaksson:n eri puolia ja sen merkitystä esimerkiksi politiikassa, taloudessa, kulttuurissa ja jokapäiväisessä elämässä. Lisäksi tutkimme Inkeri Simola-Isaksson:n mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia ja sitä, miten se voi vaikuttaa tapaamme elää ja olla vuorovaikutuksessa nykymaailmassa.

Inkeri Simola-Isaksson vuonna 1966.

Irma Inkeri Simola-Isaksson (25. huhtikuuta 1930 Hamina – 11. maaliskuuta 2012 Vantaa[1][2]) oli suomalainen musiikkipedagogi, musiikinopettaja ja musiikkiliikunnan lehtori.[3] Hän toimi Sibelius-Akatemian musiikkiliikunnan lehtorina 1977–1993 sekä vapaan säestyksen, improvisoinnin ja musiikin varhaiskasvatuksen tuntiopettajana. Hän luennoi musiikkikasvatuksesta sekä toimi eri opettajakoulutuslaitoksissa opettajana Suomessa ja ulkomailla.

Simola-Isaksson kirjoitti oppikirjoja, artikkeleja sekä muita julkaisuja musiikkikasvatuksesta ja -liikunnasta. Lisäksi hän esiintyi säestäjänä, sävelsi liikuntamusiikkia ja toimi freelancetoimittajana Yleisradiossa.

Tunnustukset

Inkeri Simola-Isaksson palkittiin Lastenkulttuurin valtionpalkinnolla 1984, Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinnolla 2007, Suomen musiikkioppilaitosten liiton Aksentti-palkinnolla[4] ja Vantaan kulttuuripalkinnolla 2009[5] sekä Suomen tietokirjailijat ry:n Oppikirjailijapalkinnolla 2011.[6]

Lähteet

  1. ↑ Tiikkaja, Samuli: Inkeri Simola-Isaksson (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat. 16.3.2012. Viitattu 3.1.2020.
  2. ↑ Musiikkitalolla lippu puolitangossa Ilta-Sanomat. 12.3.2012. Viitattu 3.1.2020.
  3. ↑ Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 5, s. 242. Helsinki 1979. ISBN 951-1-05295-0
  4. ↑ Aksentti-palkinto 2009 Inkeri Simola-Isakssonille. (PDF) Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Viitattu 6.9.2011.
  5. ↑ Vantaan kulttuuripalkinto. Vantaan kaupunki. Viitattu 2.7.2016.
  6. ↑ Oppikirjailijapalkitut. Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 6.9.2011.

Kirjallisuutta

  • Juntunen, M.-L. – Aarnio, H.-M. – Perkiö, S. (toim.): Ikkunoita Inkerin elämään: Muistoissa musiikkiliikunnan uranuurtaja Inkeri Simola-Isaksson. (Sibelius-Akatemian julkaisuja, 14) Helsinki: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015. ISSN 0359-2308 ISBN 978-952-329-021-1 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla