Alfred Kordelinin säätiö

Nykyään Alfred Kordelinin säätiö:stä on tullut toistuva aihe päivittäisissä keskusteluissamme. Olipa kyseessä työpaikalla, politiikassa, populaarikulttuurissa tai henkilökohtaisissa suhteissamme, Alfred Kordelinin säätiö on läsnä muodossa tai toisessa. Huolimatta sen yleisyydestä, Alfred Kordelinin säätiö:een liittyy edelleen monia kysymyksiä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Alfred Kordelinin säätiö:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Kriittisen ja pohdiskelun avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mitä Alfred Kordelinin säätiö todella on ja miten se vaikuttaa elämäämme.

Alfred Kordelinin säätiö, viralliselta nimeltään Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr[1], on vuonna 1918 perustettu suomenkielinen kulttuurirahasto, joka jakoi ensimmäiset stipendinsä 1920. Silloin sen sai muun muassa Jean Sibelius.[2] Säätiön tarkoituksena on tieteen, taiteen, kirjallisuuden ja kansanvalistuksen edistäminen ja kannattaminen. Kaudella 2022–2023 apurahoihin, palkintoihin, jakokuluihin ja kulttuuritoimintaan käytettiin 5,3 miljoonaa euroa.[3]

Historiaa

Säätiö perustettiin liikemies Alfred Kordelinin (1868–1917) testamenttilahjoituksen turvin. Kordelin oli kulttuurinystävä ja Suomen tunnetuimpia mesenaatteja. Hän kuoli, kun venäläinen matruusi ampui hänet Suomen itsenäisyyttä edeltäneessä kuohuntavaiheessa niin sanotussa Mommilan kahakassa.[4]

Kordelin ei ehtinyt laatia rahastolleen ohjesääntöä. Kuolinpesän selvittäjät antoivat tehtävän Suomalaisen Tiedeakatemian asiantuntijoille, joiden laatima ohjesääntö vahvistettiin 31. joulukuuta 1918. Talvisodan jälkeen 1940 säätiölle määrätty omaisuuden luovutusvero ja etenkin voimakas inflaatio heikensivät säätiön taloutta, minkä vuoksi jaettavien apurahojen yhteismäärä jäi melko vaatimattomaksi 1970-luvun lopulle saakka. Säätiön taloudellinen asema on kohentunut tuntuvasti 1980-luvulta lähtien.[4]

Alfred Kordelinin säätiöllä on 16 erillisrahastoa, joista yhdeksän on eri puolilla Suomea toimivia kaupunkirahastoja. Ne ovat Huittisten, Hyvinkään, Jyväskylän, Lappeenrannan, Nokian, Raahen, Rauman, Savonlinnan ja Seinäjoen rahastot. Lisäksi säätiöllä on seitsemän kohderahastoa: Gust. Kompan rahasto, Jaakko Kolmosen rahasto, Suomen säveltaiteen tukirahasto, Tieteellisten seurain valtuuskunnan 100-vuotisrahasto, Urheilun Tuki -rahasto, Viron rahasto sekä Helinä Wähän rahasto.[5]

Stipendien ja apurahojen lisäksi säätiö jakaa palkintoja henkilöille, jotka ovat työllään edistäneet tehokkaasti suomalaista kulttuuria tieteen, taiteen, kirjallisuuden tai kansanvalistuksen alalla. Tunnustuspalkinto voidaan antaa joko elämäntyöstä tai poikkeuksellisen mittavasta saavutuksesta tai suorituksesta. Lisäksi säätiö jakaa kannustuspalkintoja.

Tunnustuspalkinnot

Lähde (1923–2021)[12]

Kannustuspalkinnot

Elämä kertomuksena

Alfred Kordelinin säätiö pyrkii myös edistämään kansantajuisten, tieteellispohjaisten elämäkertojen aikaansaamista itsenäisyyden ajan suomalaisista vaikuttajista. Elämä kertomuksena -projekti on tuottanut muun muassa seuraavat teokset:

Lähteet

  1. ↑ Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 22.5.2024.
  2. ↑ a b Kordelinin palkinto, Ylen uutiset, viitattu 7.11.2015
  3. ↑ Vuosikertomus 2023 Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 22.5.2024.
  4. ↑ a b ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖ 1920-2020
  5. ↑ Kaupunki- ja kohderahastot Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 22.5.2024.
  6. ↑ Alfred Kordelinin palkintoihin 120 000 euroa 6.11.2016. Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 5.12.2016.
  7. ↑ JSN:n puheenjohtaja Elina Grundströmille 30 000 euron tunnustuspalkinto – Alfred Kordelinin säätiö jakoi apurahoina 3,2 miljoonaa euroa Helsingin Sanomat. 6.11.2017. Viitattu 29.1.2018.
  8. ↑ Suvi Ahola: Kaari Utrio palkittiin ”vertaansa vailla” olevasta elämäntyöstään kirjailijana: Alfred Kordelinin säätiön 50 000 euron palkinnot saivat myös professori Roope Uusitalo ja arkkitehtitoimisto Livady 6.11.2021. Sanoma company. Viitattu 6.11.2021.
  9. ↑ Suvi Ahola: Kapellimestari Dalia Stasevska sai Alfred Kordelinin säätiön 50 000 euron palkinnon HS.fi. 6.11.2022. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 6.11.2022.
  10. ↑ Riitta Koivuranta: Kordelinin säätiö antaa 50 000 euroa virologi Olli Vapalahdelle, kirjallisuudenkääntäjä Stefan Mosterille sekä Faktabaarille HS.fi. 6.11.2023. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 6.11.2023.
  11. ↑ Heidi Puomisto: 50 000 euron suuruinen Kordelinin säätiön palkinto myönnettiin kolmelle taholle Aamulehti. 6.11.2023. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 8.11.2024.
  12. ↑ Alfred Kordelinin säätiön palkinnonsaajat 1923–2021 (pdf) Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 7.7.2022.

Kirjallisuutta

  • Halila, Aimo: Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto 1918–1988. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 528) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990. ISSN 0355-1768 ISBN 951-717-620-1
  • Parpola, Antti – Saarinen, Sirkka: Säätiö: Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto 1920–2020. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-1-36279-1

Aiheesta muualla