Irakin juutalaiset
Tässä artikkelissa perehdymme Irakin juutalaiset:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia ja näkökohtia, jotka tekevät siitä niin merkityksellisen nykyään. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Irakin juutalaiset on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena läpi historian. Tarkastellaan syvällisen ja yksityiskohtaisen analyysin avulla sen vaikutusta eri alueilla sekä sen vaikutuksia yksilötasolla ja kollektiivisella tasolla. Opimme asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta ja näkemyksiä niiden ihmisten näkökulmista, jotka kokevat Irakin juutalaiset:n läsnäolon läheltä jokapäiväisessä elämässään. Mikä salaisuus on piilotettu Irakin juutalaiset:n taakse? Mikä on sen merkitys nykyisessä tilanteessa? Näitä ja muita kysymyksiä käsitellään tässä artikkelissa, joka pyrkii tarjoamaan kattavan näkökulman nyky-yhteiskunnassa erittäin tärkeästä aiheesta.
| Irakin juutalaiset | ||||
|---|---|---|---|---|
| اليهود العراقيون יהודים עיראקים |
||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | heprea, juutalaisarabia, aramea, kurdi | |||
| Uskonnot | juutalaisuus | |||
 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Juutalaisuus maittain |
|---|
 |
| Afrikka |
| Aasia |
| Etelä-Amerikka |
| Eurooppa |
| Lähi-Itä |
| Pohjois-Amerikka |
| Oseania |
Irakin juutalaiset ovat Irakissa asunut juutalaisten diasporaryhmä. Irakin alueella sijaitsi merkittävimpiin ja vanhimpiin kuuluva juutalaisyhteisö, joka on sittemmin hävinnyt ja nykyään irakinjuutalaisten jälkeläiset asuvat lähinnä Israelissa. Juutalaiset jakautuivat Irakissa kahteen ryhmään: alankoalueella (pääosin Bagdadissa) eläviin ja Kurdistanin alueella eläviin juutalaisiin.[2]
Historiaa
Juutalaisten historia nykyisen Irakin alueella sai alkunsa 500-luvulla eaa., kun vallatusta Juudan kuningaskunnasta pakkosiirrettiin väestöä Babyloniaan (Babylonin vankeus).[3] Persialaisen Kyyros Suuren vallattua Babylonian juutalaisten sallittiin palata Juudaan,[4] mutta osa juutalaisista päätti kuitenkin jäädä.[5] Noin vuodesta 140 jaa. lähtien babylonialaisilla juutalaisilla oli Persian kuninkaan tunnustama eksilarkki, jolla oli maallinen auktoriteetti muun muassa oikeuteen kantaa veroja, mutta ei uskonnollista valta-asemaa. Rabbiininen oppineisuus kukoisti ja Babyloniaan muodostui oppikeskuksia. 500-luvulla koottiin babylonialainen Talmud, joka sai suuremman arvovallan kuin Palestiinan Talmud. Välillä juutalaisten asema heikkeni, mutta palasi aina pääpiirteittäin takaisin.[3]
Arabien tultua 600-luvun puoliväliin mennessä myös Irakin hallitsijoiksi alueen juutalaiset joutuivat sopeutumaan arabien valtakunnan viralliseen uskontoon, joka ajan myötä kehittyi islamiksi. Tällöin juutalaiset alistettiin dhimmi-asemaan; heillä oli vähemmän oikeuksia kuin muslimeilla ja he joutuivat maksamaan suojelusta, mutta saivat pitää oman uskontonsa. Juutalaisten olosuhteet islamilaisen vallan alla myös jossain määrin vaihtelivat hallitsijan mukaan.[6]
Mongolien vallattua Irakin 1200-luvulla juutalaisyhteisöt Bagdadissa ja Basrassa kärsivät pahasti sodan seurauksena. Mongolihallitsijat suhtautuivat myönteisesti juutalaisiin, mikä kuitenkin muuttui Mahmud Ghazanin käännyttyä islamiin.[6]
Irakista tuli osa turkkilaista Osmanien valtakuntaa vuonna 1534, ja juutalaiset asetettiin takaisin dhimmi-asemaan. 1623–1638 Irakin alue oli lyhytaikaisesti persialaisten vallan alla, jolloin juutalaisilla oli vaikeat olosuhteet. Osmanivaltakunnassa juutalaisten kokema kohtelu vaihteli ajoittain: välillä he saivat nauttia kohtalaisesta vapaudesta ja välillä heidän asemaansa heikennettiin.[6]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Irak tuli Yhdistyneen kuningaskunnan vallan alaiseksi ja juutalaiset saivat täydet kansalaisoikeudet. Irakin itsenäistyttyä vuonna 1932 juutalaiset nauttivat edelleen laillisesta tasa-arvosta ja olivat mukana maan politiikassa.[6] Samaan aikaan kuitenkin arabinationalistien joukossa alkoi levitä juutalaisvastaisuutta, jonka takana olivat konfliktit juutalaisten ja arabien välillä Palestiinassa sekä natsi-ideologian leviäminen arabien keskuuteen, ja juutalaisiin alettiin kohdistamaan pommi-iskuja ja muuta väkivaltaa.[6][7] 1940-luvun lopulla myös virkavalta alkoi sortamaan juutalaisia ja rajoittamaan näiden oikeuksia.[6] Juutalaisten poistuminen maasta kiellettiin, mutta sallittiin taas vuonna 1950 sillä ehdolla, että samalla luopuisi kansalaisuudestaan. Samana vuonna Israelin valtio järjesti 120 000 juutalaisen massamaahanmuuton Irakista Israeliin, jota kutsuttiin nimellä Operaatio Esra ja Nehemia. Vuonna 1952 juutalaisten maastapoistumisesta tuli taas laitonta. 1960-luvulla Baath-puolue kaappasi vallan ja tiukensi juutalaisten kohtelua Irakissa entisestään. Juutalaisilta vietiin muun muassa työpaikkoja ja jäädytettiin pankkitilejä, ja vuonna 1968 lavastetun oikeudenkäynnin jälkeen vakoilusta syytettyjä juutalaisia hirtettiin julkisesti. Kansainvälisen painostuksen vuoksi Irak joutui sallimaan maan lopun juutalaisväestön muuttamisen Israeliin.[7]
Keväällä 2021 Irakissa eli alle viisi juutalaista.[1]
Lähteet
- ↑ a b Salam Faraj & Sarah Benhaida: On Passover 2021, Iraq’s Jewish community dwindles to fewer than five The Times of Israel. 28.3.2021. Viitattu 25.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Shmuel Ahituv: The Jewish People: An Illustrated History, s. 392. Continuum, 2006.
- ↑ a b Karl-Johan Illman & Tapani Harviainen: Juutalaisten historia. Gaudeamus, 1987.
- ↑ Kristin Baird Rattini: Cyrus the Great: History's most merciful conqueror? National Geographic. 6.5.2019. Viitattu 25.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Luke Baker: Ancient tablets reveal life of Jews in Nebuchadnezzar's Babylon Reuters. 3.2.2015. Viitattu 25.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Iraq Virtual Jewish History Tour Jewish Virtual Library. Viitattu 9.1.2020.
- ↑ a b The Jews of Babylon and Iraq Museum of The Jewish People. Arkistoitu 19.6.2018. Viitattu 9.1.2020.