Irma Hamara

Tässä artikkelissa analysoimme Irma Hamara:tä eri näkökulmista ymmärtääksemme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Irma Hamara on aihe, joka on viime vuosina herättänyt suurta kiinnostusta muun muassa yhteiskunnallisen, poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen merkityksen vuoksi. Tämän analyysin aikana tarkastelemme Irma Hamara:n sisältämiä eri ulottuvuuksia sekä sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimme erilaisia ​​tulkintoja ja mielipiteitä, joita on olemassa Irma Hamara:n ympärillä, tavoitteena tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä aiheesta.

Irma Hamara
1966
1966
Kansanedustaja
22.7.1948–21.7.1958
20.2.1962–22.3.1970
Ryhmä/puolue Kokoomus
Vaalipiiri Mikkelin läänin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt22. tammikuuta 1904
Nastola
Kuollut9. kesäkuuta 1989 (85 vuotta)
Nastola
Asuinpaikka Nastola, Helsinki
Ammatti emäntäkoulun johtaja
Tiedot
Koulutus ylioppilas 1923
agronomi 1928

Irma Elisabeth Hamara (vuoteen 1905 Hammarén;[1] 22. tammikuuta 1904 Nastola – 9. kesäkuuta 1989 Nastola) oli suomalainen emäntäkoulun johtaja ja kokoomuslainen kansanedustaja.[2]

Hamara oli Mikkelin läänin vaalipiiristä valittu kansanedustaja kahdessa vaiheessa, 1948–1958 ja 1962–1970. Hän oli myös presidentin valitsijamies 1950, 1956 ja 1962 ja oli mukana kunnallispolitiikassa Säämingin kunnanvaltuustossa.[2]

Hamaran vanhemmat olivat asemapäällikkö, maanviljelijä Fridolf Edvard Hammarén ja Lydia Elisabet Karlsson. Hamara valmistui ylioppilaaksi 1923 ja agronomiksi 1928. Hän hoiti kotitilaa Nastolassa 1928–1932 ja oli sitten Säämingin emäntäkoulun maatalous- ja yhteiskunta-aineiden opettaja ja havaintotilan hoitaja 1932–1970 sekä samalla Säämingin emäntäkoulun johtaja 1933–1949, 1951–1962.[2]

Lähteet

  1. ↑ Irma Hamara. Porvarillisen työn arkisto.
  2. ↑ a b c Irma Hamara Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat