Lauri Kaukamaa

Nykymaailmassa Lauri Kaukamaa:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Lauri Kaukamaa on kiinnittänyt laajan yleisön huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, työelämän vaikutuksensa tai henkilökohtaisen kehityksensä merkityksen vuoksi. Kun siirrymme eteenpäin 2000-luvulle, kiinnostus ja uteliaisuus Lauri Kaukamaa:tä kohtaan näyttää vain lisääntyvän, mikä saa meidät tutkimaan ja ymmärtämään kaikkia tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia. Tässä artikkelissa perehdymme Lauri Kaukamaa:n eri puoliin, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja tutkimme sen vaikutuksia nykyään.

Lauri Iivari (L. I.) Kaukamaa (22. elokuuta 1907 Pori – 20. huhtikuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori, kouluneuvos ja kokoomuksen kansanedustaja.[1]

Kaukamaan vanhemmat olivat ajuri Karl Jooseppi Munter ja Emma Sofia Renfors. Hän pääsi ylioppilaaksi 1927 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1931, lisensiaatiksi 1941 ja tohtoriksi 1943.[1]

Kaukamaa toimi Helsingin suomalaisen lyseon vt. lehtorina 1934–1935, Suomalaisen normaalilyseon vt. lehtorina 1935–1936 ja Porin lyseon historian ja yhteiskuntaopin vanhempana lehtorina 1936–1955. Hän oli kouluhallituksen kouluneuvoksena 1955–1970 ja kouluhallituksen oppikouluosaston osastopäällikkönä 1959–1969. Kaukamaa oli myös osastorehtorina ja lehtorina valtion sisäoppilaitoksen kurssilla vuonna 1945.[1]

Kaukamaa oli kansanedustajana 1948–1951 edustaen Turun läänin pohjoista vaalipiiriä. Hän oli Porin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Kaukamaa kuului jäsenenä myös muun muassa Yleisradion ohjelmaneuvostoon, ylioppilastutkintolautakuntaan ja Suomen oppikoulujen opettajaneuvostoon.[1][2]

Teoksia

Nimellä L. I. Kaukamaa:

  • Porin seutu itsenäisyystaistelun vaiheissa. Satakunnan kirjateollisuus, Pori 1933
  • Fredrik Frans Wallenstråle porilaisena kauppiaana ja laivanvarustajana. Historiallinen arkisto XLIV. Helsinki 1938
  • Porin työväen järjestäytymispyrkimyksistä 1800-luvulla ennen elinkeinovapautta. Historiallinen arkisto 45. Helsinki 1939
  • Vahokosken sahariita teoksessa Satakunta-sarja. Kotiseutututkimuksia XI. 1939
  • Lisävalaistusta maamme kruununmetsätalouden alkuvaiheisiin. Historiallinen aikakauskirja 3/1941
  • Porin puutavarakaupasta ja metsänkäytöstä kaupungin kauppapiirissä "suuren laivanvarustustoimen" aikana 1809-56, väitöskirja. Historiallisia tutkimuksia 27. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1941
  • Tie- ja vesirakennushallitus 1816-1941 : katsaus viraston kehitykseen ja sen suorittamiin tärkeimpiin töihin. Tie- ja vesirakennushallitus, Helsinki 1941
  • Aikamme kasvot. Kirjapaja, Helsinki 1944
  • Maamme ulkomaanliikenteen rationalisointi : Mäntyluodon satamasta 7.2.1948 Poriin järjestetyn ministerivierailun aikana esitettyjä ajatuksia. Porin kaupunki - Porin kauppakamari, Pori 1948
  • Porin lyseo 1879-1954 ; historiikin kirj. Heikki Impiwaara, L. I. Kaukamaa ; matrikkelin kirj. Heikki Vuorilehto. Porin lyseo, Pori 1954
  • Satakunnan maanviljelysseura 1861-1961 ; kirj. L. I. Kaukamaa, V. Lähdeoja. Satakunnan maanviljelysseura, Pori 1961

Toimitustöitä

  • Satakunnan sananparsia ; toim. L. I. Kaukamaa ja Niilo Valonen. WSOY 1939
  • Satakuntalaista arkea ja pyhää : museoitten ja yksityisten museokokoelmien esineitten kertomana. Satakunnan kirjallisen kerhon julkaisuja 7. Pori 1947
  • Satakuntaa ja satakuntalaisia 2 ; toimituskunta L. I. Kaukamaa, Kauko Heikkilä, M. J. Saarnilehto. Satakunnan kirjallisen kerhon julkaisuja 8. Pori 1951

Lähteet

  1. ↑ a b c d Lauri Kaukamaa Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ Porvarillisen työn arkisto : Lauri Iivari Kaukamaa